Innovaatiotilannekuva

Innovaatiotoiminnan terveystarkastus 2015, Potilas Pirkanmaa

Potilas Pirkanmaan innovaatiotoiminnan terveyttä ja toimintakykyä on tarkasteltu SWOT:n keinoin. Mitkä ovat potilaan sisäiset ominaisuudet eli vahvuudet ja heikkoudet ja ulkoiset tulevaisuuteen vaikuttavat mahdollisuudet ja uhat?

Analyysi pohjautuu Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvan 2015 tuottamiin näkymiin.

Pirkanmaan innovaatiotoiminnan terveystarkastus SWOT:n keinoin, Potilas Pirkanmaa.

 

"Yleiskunto ja vastustuskyky" (VAHVUUDET)

  • Elinkeinojen monipuolisuus, teollisuudenalojen uudistuminen ja digitaalisten palvelujen kasvu ovat pitäneet työpaikkamäärän melko vakaana.
  • Väestö on hyvin kouluttautunutta. Monipuolinen korkeakoulukenttä jalostaa osaamispääomaa.
  • Houkutteleva ilmapiiri, keskeinen sijainti ja elinympäristön arvot vetoavat muuttajiin. Alueen imago on vakiinnuttanut asemansa maan ykkösenä.
  • Maakunnassa on kansainvälisiä osaajia ja vientiosaamisen perinne.
  • Kasvu ja pörssiin listautuminen on yleistä useilla eri toimialoilla.
  • Tki-rahoituksen väheneminen on tasaantunut. 0,9 miljardin resurssi on merkittävä. Yksityisen tki-toiminnan vähenemää on toistaiseksi pystytty paikkaamaan julkisen rahoituksen keinoin.
  • Kehittämisen toimintakulttuuri on vireä. Tehdään työtä kohti tulevaisuutta.

"Perussairaudet ja allergiat" (HEIKKOUDET)

  • Elinkeinoelämän resilienssistä huolimatta työpaikkoja katoaa enemmän kuin kasvavilla aloilla syntyy. Työtä etsivät muuttajat lisäävät painetta työllisyydenhoitoon.
  • Kansainvälistä potentiaalia ja korkeaa osaamista ei osata valjastaa liiketoimintaan ja talouskasvuun.
  • Korkeakoulut eivät ole kyenneet laajamittaisesti luomaan valmiuksia tai tahtotilaa yrittäjyyteen.
  • Yritysten välinen yhteistyö ja uusien ekosysteemien kehittyminen etenee hitaasti.
  • Alue on riippuvainen ulkopuolisesta tki-rahoituksesta. Yksityinen pääomasijoittaminen on melko vähäistä.
  • Tki-rahoituksen instrumentit kaipaavat päivittämistä. Riskinottokyky on puutteellinen. Korporaatiokeskeinen ajattelumalli ja tki-panosten suuntaaminen vakiintuneille toimijoille eivät vastaa rakennemuutokseen.
  • Innovaatiokentän avainhenkilöitä on haavoittuvan vähän, ja resursseja on sijoitettu pirstaleisesti.

"Elämäntavan muutosten ja lääkityksen vaihtoehtoja" (MAHDOLLISUUDET)

  • Digitalisoituminen syvenee kaikkeen toimintaan. Pirkanmaalla osataan olla etunojassa digitalisaatioloikan ymmärtämisessä ja sovelluskehitystyössä kaikilla toimialoilla.
  • Päätetään olla edelläkävijöitä. Yksittäiset tahot sitoutuvat ajatukseen, että epävarmuus taklataan yhdessä, esimerkkinä Tampere3.
  • Julkisen sektorin uudelleenmuotoutuminen avaa uusia mahdollisuuksia kokeiluille.
  • Ei tyydytä hyvään kakkosasemaan valtakunnassa, vaan strategiset tähtäimet skaalataan maailmankartalle.
  • Löydetään globaaleja resurssivirtoja ja osataan kytkeytyä niihin. Hyödynnetään verkostoja ovien avaamisessa.
  • Ymmärretään innovaation syntymekanismeja entistä monimuotoisemmin. Yliopistot ja yrityskenttä avartuvat toisilleen mm. avoimilla innovaatioalustoilla. Lisäksi benchmarkataan, verrataan ja sovelletaan paikallisesti.
  • Yrityksen perustaminen on realistinen vaihtoehto yhä useammalle osaajalle.
  • Yritysekosysteemit tuovat verkostoitumisen turvaa yrittäjille. Yrittäjät löytävät yhteisiä kärkiä.
  • Pehmeät arvot, sosiaalinen hyvinvointi ja vihreät liikkeet huomataan innovaatiotoiminnan mahdollisuudeksi.

"Tapaturmat ja myrkytystilat" (UHAT)

  • Julkinen tki-rahoitus laskee tasolle, josta ei osata selviytyä. Tutkimus- ja kehitystyön taso rapautuu.
  • Energia kuluu rahoitusinstrumenttien välillä pomppailuun, mikä murentaa kehitystyön pitkäjänteisyyttä.
  • Korkeakoulujen organisatorinen muutos lamauttaa perustyön.
  • Osaajat turhautuvat ja kaikkoavat mahdollisuuksien puuttuessa. Yrittäminen ei kannata.
  • Ulkomaista rahaa ei tule alueelle.
  • Päädytään digitalisoituvan maailman ostajiksi, ei tekijöiksi. Digitaalisen tiedon arvoa ei ymmärretä.
  • Tuottava teollisuus sammuu, eikä tilalle synny korvaavaa aluetaloudellista ansaintaa.
  • Lamaannutaan epävarmuuteen. Tehdään kuten aina ennenkin.
  • Poliittinen ilmapiiri polarisoituu ja estää innovaatiotoimintaa uudistavat päätökset.
  • Oppimisvaatimukset uusiutuvat koulutustarjontaa nopeammin.