Innovaatiotilannekuva

Iskukyky 2016: Laahaava taloustilanne haastaa myös Pirkanmaan iskukykyä

Rakennemuutos Pirkanmaalla on kestänyt pitkään ja maakunnan talousrakenne on käynyt läpi isoja muutoksia. Pirkanmaan uusiutuminen on kuitenkin ollut vireää, mikä on näkynyt muun muassa kasvuyritysten määrässä, kasvavana yrittäjyytenä sekä muuttuvassa elinkeinorakenteessa. Pirkanmaalla on myös pyritty aktiivisesti reagoimaan maailmanlaajuisiin muutosilmiöihin kuten digitalisaatioon. Vaikka uusiutuminen on ollut Pirkanmaalle tyypillisempää kuin pysähtyneisyys, on tilanne viime vuosina ollut haastava alueen iskukyvyn kannalta ja etenkin viime vuosien heikko taloustilanne on haastanut teollisuusvaltaisen ja vientivetoisen maakunnan uusiutumista, mikä näkyy myös iskukykyä kuvaavien indikaattoreiden kehityksessä.

Iskukyky. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2016.

Kasvuyritysten määrä putosi alaspäin usean nousujohteisen kasvukauden jälkeen. Kasvuyrityksiä kehittyy kuitenkin edelleen monipuolisesti eri toimialoilla ja viime kasvukauden 2011-2014 aikana erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten teollisuudessa ja kaupassa. Kasvua tapahtuu myös Pirkanmaan elinkeinorakenteen näkökulmasta pienemmillä toimialoilla, mikä kertoo siitä, että uutta syntyy ja kasvaa pirkanmaalaista elinkeinoelämää uudistaen.

Investointiasteessa tapahtui reilu lasku (-18,3 %) vuodesta 2012 vuoteen 2013. Tämä heijastelee heikentynyttä taloustilannetta. Teollisuustuotannon jalostusarvo, työtunteihin suhteutettu arvonlisäys sekä teollisuusviennin arvo ovat kuitenkin säilyneet edellisvuoden tason tuntumassa. Vakaalla tasolla säilyneet indikaattorit kertovat, että haasteellisista ajoista huolimatta perustoimintakykyä on onnistuttu pitämään yllä, vaikka uusia investointeja ei ole tehty aiempien vuosien innokkuudella.

Yrittäjien määrän sekä asiantuntijatyöllisten määrän taso on säilynyt viime vuosina melko tasaisena, mutta viimeisimmissä luvuissa tapahtuneet reilun prosentin pudotukset kertovat osaltaan huonosta talous- ja työllisyystilanteesta. Elinkeinopoliittisen ilmapiirin vakaana pysynyt taso viestii puolestaan siitä, että toimintaympäristössä ei ole tapahtunut isoja muutoksia, jotka merkittävästi huonontaisivat tai kohentaisivat yrittäjien näkemyksiä yritystoiminnan edellytyksistä.

Digitaalisten palvelujen liikevaihto on laskenut (-5,9%) vuoden 2013 huipputuloksesta. Alalla on kuitenkin ollut positiivista virettä viime vuosina ja digitalisoitumisen syvetessä alalle syntyy jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitalisaation synnyttämiin mahdollisuuksin onkin Pirkanmaalla tartuttu ahkerasti, mistä viitteitä antaa muun muassa informaatio- ja viestintäalan runsas edustus kasvuyritysten joukossa. Kasvuyritysten listalta löytyy esimerkiksi useita ohjelmistoalan yrityksiä. Katso syventävä analyysi digitalisaatiosta

Vuosina 2016-2018 maakunnissa on käytössä rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen toteutukseen. Pirkanmaalla tämän AIKO-rahoituksen pääteemoina on valmistavan teollisuuden uudistuminen sekä julkisten palvelu- ja investointikäytäntöjen kehittäminen. AIKO-rahoitusta kohdistetaan pääasiassa pieniin ja kertaluontoisiin, uutta luoviin kokeiluihin sekä pilotointeihin uudenlaisten toimintatapojen testaamiseksi ja lanseeraamiseksi. 

 

Iskukyvyn elementtejä.

Suomen maakunnista koostetusta profiilivertailusta ilmenee, että Pirkanmaan profiili on pysynyt samankaltaisena edellisvuonna tehtyyn tarkasteluun verrattuna. Pirkanmaa on tarkastelussa sijoitettu osaksi osaamisen ja teknologian Suomea, mutta Pirkanmaan profiili lähenee kuitenkin paikoin myös pääkaupunkiseutua. Osaamis- ja resurssipohjaltaan Pirkanmaa vastaakin pääkaupunkiseutua. (Kuviossa koko maa=100). Silmiinpistävimmät muutokset Pirkanmaan profiilissa ovat tapahtuneet TKI-rahoituksen sekä digitaalisten palvelujen liikevaihdon suhteen, myös teollisuustuotannon jalostusarvon putoaminen erottautuu profiilista. Patenttihakemusten suhteen Pirkanmaalla ollaan oltu edellistarkasteluun verrattuna aktiivisempia.

Vähäiset muutokset kahden tarkasteluvuoden profiileissa osoittavat, että Pirkanmaalla on melko vakaa, selvästi tunnistettavissa oleva, omanlaisensa profiili, mutta joiltakin osin tarkastelu antaa viitteitä myös mahdollisista muutosurista. Muutos TKI-toimintaa kuvastavissa indikaattoreissa vahvistavat tilannekuvassa syntyvää havaintoa Pirkanmaan muuttuneesta TKI-profiilista.

Perinteisten innovaatiotoiminnan mittareiden (t&k-menot, patenttihakemukset sekä Tekesin rahoitus) osalta Pirkanmaa on edelleen selvästi maan keskitasoa sekä luonnonvara-Suomea ja osaamisen ja teknologian Suomea edellä, mutta ero pääkaupunkiseutuun nähden on kasvanut. Osaamispohjan suhteen taso on pysynyt edelleen korkealla. Viimeisimmän kasvuyrityskauden huono menestys Pirkanmaalla näkyy myös alueprofiili-vertailussa: maakunta on pudonnut hieman osaamisen ja teknologian Suomen profiilista ja on nyt maan keskitason tuntumassa, mutta taso on luonnonvara-Suomeen nähdeen on edelleen korkeampi.

Edellisvuoden tarkasteluun verrattuna Pirkanmaa on pudonnut lähemmäs maan keskitasoa teollisuuden jalostusarvon sekä arvonlisäyksen suhteen. Lisäksi pääkaupunkiseudun kyydistä on pudottu digitaalisten palvelujen liikevaihdossa, mutta toisaalta ero osaamisen ja teknologian Suomeen sekä luonnonvara-Suomeen on yhä selkeä. Pirkanmaan kauppatase on edelleen selvästi ylijäämäinen ja maan keskitasoa parempi.

Suomen kolme profiilia: pääkaupunkialue, korkean osaamisen ja teknologian Suomi ja luonnonvara-Suomi. Pirkanmaan maakunta on osa osaamisen ja teknologian Suomea, mutta on esillä myös omana erillisenä profiilinaan. Indeksitarkastelussa koko maa = 100. Nuolet kuvassa kuvastavat muutosta Pirkanmaan profiilissa aiempaan profiilitarkasteluun nähden.

Osaamisen ja teknologian Suomi: Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Luonnonvara-Suomi: Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Indeksitarkastelussa koko maa= 100.