Innovaatiotilannekuva

Tilannekuva 2015: Kohti uutta rohkeutta ja kumppanuutta

Innovaatiorahoituksen leikkaukset ovat herättäneet tärkeää keskustelua innovaatiopolitiikan suunnasta. Pirkanmaalle kysymys on erityisen olennainen, sillä maakunnan lähes miljardin euron t&k-investoinnit ovat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eurooppalaista kärkitasoa. Innovaatiotoiminta on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti.

On välttämätöntä turvata innovaatiorahoituksen ja tutkimuksen riittävä taso. Samaan aikaan on kuitenkin rohkeasti arvioitava rahoitettavan toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Syntyykö panostuksista tuottavuutta, kilpailukykyä, uusia työpaikkoja ja hyvinvointia? Ovatko valitut toimintatavat ja rahoitusinstrumentit uutta luovia? Palvelevatko ne yhteiskunnan kestävää kehitystä?

Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan tilannetta arvioidaan vuosittain. Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä luodaan tilannekuva, joka koostuu lähes 50 indikaattorin jatkuvasta seurannasta ja yhteisen tulkinnan ja johtopäätösten tekemisestä. Tuoreet tilannekuvanäkymät nostavat esiin muutoksen tarpeen.

Perinteisen innovaatiopolitiikan visio, että yliopistotutkimuksen ja suurten yritysten vetämä ohjelmamuotoinen t&k-toiminta uudistaa elinkeinojamme riittävällä vauhdilla ja laajuudella, ei näytä toteutuvan. Vientiveturit muuttavat muotoaan hitaasti ja kriisien kautta. Kehityshankkeiden rahoituksesta on muodostunut osin organisaatioiden pysyvää toimintatukea. Radikaalisti uutta hakevat riskihankkeet ovat liian harvinaisia. Yliopistojen innovaatiopolut ja teknologiansiirto eivät ole riittävän vahvoja ja dynaamisia.

Tarvitaan entistä enemmän osaaja- ja yrittäjätiimien ketterää ja kunnianhimoista kokeilutoimintaa sekä uuden etsintää avoimen kilpailun kautta. Näiden pohjalta voi syntyä yksityisten ja julkisten rahoittajien kasvuun polkemia korkean teknologian avauksia ja kasvuyrityksiä, jotka tunkeutuvat nopeasti kansainvälisille markkinoille. Laadukkaat tiimit linkittyvät uusiin arvoketjuihin ja osaamisverkostoihin ja kytkevät samalla niihin Pirkanmaan ja sen teolliset ja tutkimukselliset vahvuudet.

Toisenlainen innovaatiovisio ei toteudu vanhalla politiikalla ja painotuksilla, ainakaan budjettivarojen vähetessä. Rohkeus hakea uusia painotuksia ja yksityisen ja julkisen toiminnan kumppanuutta kansainvälisen tason riskihankkeissa on välttämätöntä. Julkisen rahoituksen ja politiikan ei pidä luoda innovoinnin yksinoikeuksia vaan avoimia innovaatiomarkkinoita. Samalla pitää kuitenkin pitää huolta osaamisen perustasta, ennen kaikkea korkeimman tutkimuksen ja opetuksen resursseista, ja tukea korkeakoulujemme yhteistä uudistumista.

Petri Räsänen, johtaja, innovaatio- ja tulevaisuustyö, Pirkanmaan liitto

 

Kärkihavaintoja 2015

Lähde: Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2015.