Innovaatiotilannekuva

Korkeakoulut 2016: Rahoitusvirta heikentynyt

Korkeakouluissa syntyneiden yritysten määrä lisääntyi edellisvuodesta vuonna 2015. Tähän kategoriaan lukeutuvien yritysten lukumäärä on kuitenkin melko pieni, joten määrällisesti pienet muutokset näkyvät isoina prosentuaalisina muutoksina. Syntyneiden yritysten määrän kasvu on kuitenkin positiivinen pilkahdus. Positiivinen huomio on myös se, että korkeakouluista vastavalmistuneiden yrittäjyys on pysynyt edellisen tarkasteluvuoden tasolla. Korkeakouluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Tampereen yliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa, Tampereen ammattikorkeakoulua sekä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden osalta myös HAMK:n pirkanmaalaisia toimintoja.

Yrittäjyyteen kannustaminen sekä yrittäjyysvalmiuksien kasvattaminen ovat yksi Tampere3-prosessin kehittämisvisioista. Yksi työkalu tavoitteen edistämiseksi on kaikilla kolmella kampuksella toimiva Y-kampus: avoin yrittäjyyden ja verkostoinnin tila. Y-kampus on tulevaisuuden yrittäjien, tutkimustulosten sekä työelämän talenttien kohtauspaikka. Lue lisää Y-kampuksen sivuilta  

Korkeakoulut ovat olleet merkittävässä roolissa kansainvälisen osaamispääoman houkuttelussa Pirkanmaalle. Opetusministeriön keväällä 2016 tuottamat korkeakoulujen asemointitilastot osoittavat, että pirkanmaalaiset korkeakoulut ovat onnistuneet houkuttelemaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Niin ulkomaisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden kuin tutkimushenkilökunnankin määrä on lisääntynyt tasaisesti 2010-luvun kuluessa. Ulkomaisen tutkimushenkilökunnan määrän kasvu pysähtyi kuitenkin vuonna 2015. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä sen sijaan kasvoi edelleen viimeisimpänä vertailuvuonna 2013.

Korkeakoulujen rahoitusta kuvaavia indikaattoreita tarkasteltaessa tehdään selvä havainto rahoitusvirran heikentymisestä. Tämä koskee niin kotimaista ja ulkomaista kuin yksityistä ja julkistakin rahoitusta. Huomattava pudotus tapahtui korkeakouluille myönnetyn Tekes-rahoituksen määrässä, mutta isoja supistuksia tapahtui myös EU- ja muussa vastaavassa kansainvälisessä rahoituksessa sekä ulkomailta että kotimaasta saadussa yksityisessä rahoituksessa.

Osittain laskua voi selittää esimerkiksi EU:n rahoitusinstrumenteissa ja puiteohjelmissa menossa ollut rahoituskausien vaihdos. Yksityisen rahoituksen supistumisen taustalla vaikuttaa puolestaan merkittävästi yksittäisille tutkimusyksiköille suunnatun rahoituksen kutistuminen. Tekesin osalta supistumista selittänee muuttuneet rahoituslinjaukset.

Korkeakoulut. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2016.

Kokonaisuudessaan yliopistojen saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus laski kuitenkin edellisvuoden tasosta vain hieman (-1,6%). Ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyy Suomen Akatemialta, Tekesiltä, yrityksiltä, yksityisiltä rahastoilta ja säätiöiltä, kunnilta ja kuntainliitoilta sekä ministeriöiltä saatu rahoitus sekä muu julkinen ja EU-rahoitus. Eri lähteistä saadun rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain: esimerkiksi siinä, missä Tekesin rahoitus korkeakouluille laski vuonna 2015, Suomen Akatemialta saatu rahoitus puolestaan kasvoi.

Korkeakoulut ovat onnistuneet viime vuosina kasvattamaan positiivisten Akatemian rahoituspäätösten määrää niin lukumääräisesti kuin rahallisestikin. Positiivisten rahoituspäätösten määrä laski 2010-luvun alun, kunnes vuonna 2014 määrä kääntyi jälleen nousuun. Vuonna 2015 rahoituspäätösten lukumäärä kasvoi 20 prosenttia, euroissa kasvua tapahtui 31,3 prosenttia.

Tampere3- prosessi etenee Pirkanmaalla ja uuden korkeakouluyhteisön on määrä aloittaa toiminta vuoden 2018 alussa. Tampere3 yhdistää korkealaatuisen perustutkimuksen monitieteiseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tavoitteena on synnyttää monialainen, globaalisti kiinnostava tutkimus- ja oppimisympäristö, jossa tehdään työtä verkostoissa ja nopeiden kokeilujen kautta. Samaan korkeakouluyhteisöön yhdistetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eri ulottuvuudet aina tutkimuksesta soveltamiseen ja kaupallistamiseen. Lue lisää Tampere3-sivuilta