Pääkirjoitus

Tasapaksua vai orastavia nousuja? (2014)

Talouskatsauksen kuvaajat kertovat hyvin Suomen tämän hetken tilanteesta. Harmaata näkyy kaikkialla, eikä mitään isoja muutoksia ole näkyvissä. Onneksi tämä ei ole tilanteen koko kuva, vaan lukujen lomasta löytyy paljon myös sellaista, jonka varaan voi rakentaa.

Ensimmäinen havainto on se, että hyvät perinteiset yritykset ovat osaavassa johdossa löytäneet taas uusia keinoja ja monin osin parantaneet myyntiä. Tuotteisiin on lisätty laatua, tekniikkaa, käyttäjäystävällisyyttä ja markkinoiden kaipaamaa moderniutta. Tämä ei ole tullut itsestään, vaan numeroa tekemättömällä kovalla työllä ja aktiivisella myymisellä.

Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto​
Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto​

Toinen havainto on se, että tietotekniikan ekosysteemi on kovassa uudistuksessa ja orastavia nousuja on paljon, mutta niiden kokonaisvolyymi on vielä vähäisempi kuin markkinoilla supistuvien toimijoiden leikkaukset.

Kolmas ja ehkä jopa kiinnostavin havainto on, että Pirkanmaan kaupan ja avoimen sektorin koko ja koon muutos ovat aivan liian heikkoja. Tähän on varmasti lukuisia syitä, mutta ajattelisin merkittävimpiä olevan kulttuuriset syyt, järjestelmän normien ja säännösten tuoma kitka ja varmasti myös tilakysymykset. Maakunnassa olevan rahamäärän tulisi voida kiertää pidempään ja nopeammin taloudessamme, mikä tietäisi ehkä jopa viidestä kymmeneen prosenttiyksikköä korkeampaa työllisyysastetta.

Opetus näistä taloustilannetta kuvaavista luvuista on, että meidän on kyettävä hoitamaan useita samanaikaisia ilmiöitä hyvin. Maakuntaan on saatava lisää rahaa viennin eli käytännössä vientiteollisuuden avulla. Toiseksi Pirkanmaalla on kyettävä lisäämään oppilaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta niin, että kaikki maakunnassa oleva ja syntyvä osaaminen voidaan saada elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden käyttöön nopeasti ja luovasti. Kiinteä vuorovaikutus ja vahva innovaatioajattelu ovat välttämättömiä. Todellisen tilannekuvan kannalta on kyettävä vertailemaan itseämme maailman parhaisiin avoimesti ja rehellisesti. Kotimaan vertailu ei nyt riitä.

Kolmas opetus on tarve aivan uudenlaiselle säpinälle. Raha on saatava kiertämään. Sellaisia rahan kierron välineitä, joissa raha valuu muita aloja hitaammin pois maakunnasta, ovat esimerkiksi palvelut tavaroiden sijasta sekä tuontia korvaavan energian ja tuotteiden käyttö. Samoin maakunnassa olevan osaamisen hyödyntäminen ja panostaminen rakentamiseen tuovat aina työtä ja uusia mahdollisuuksia. Tiivistäen, tarvitsemme avoimuutta, osaamisperusteista iskukykyä ja vahvaa kansainväliseen menestymiseen tähtäävää innovaatiopolitiikkaa.

Suhdanteiden keskellä on aina joitakin sellaisia tekijöitä, joiden varaan voi perustellusti rakentaa. Merkittävin tällainen tekijä on maakunnan vahva kasvu. Seuraavan 25 vuoden aikana maakuntaan tullee noin 120 000 uutta asukasta, mikä tarkoittaa varovaisestikin arvioiden sadan miljardin euron investointeja. Kasvun vahvana parina on maantieteen ja kansallisen roolimme tuomat mahdollisuudet. Suomesta ei löydy etenkään tuotannolliselle toiminnalle keskeisempää paikkaa eikä paremmin tuotantoa tukevaan osaamiseen kytkeytyvää aluetta. Olemme näiden ominaisuuksiemme kannalta Suomen ykkösaluetta ja kansainvälisesti hyvin kiinnostava kumppani hyvin monille kansainvälisesti aktiivisille alueille.

Esa Halme
Maakuntajohtaja