Pirkanmaan kuntien investointien omahankintamenot olivat hieman suuremmat kuin maassa keskimäärin vuonna 2013. Pirkanmaalla kyseiset menot olivat 679 euroa/asukas ja koko maassa 665 euroa/asukas. Lempäälässä, Kihniössä ja Ylöjärvellä asukaslukuun suhteutettu investointien omahankintameno oli yli 1000 euroa/asukas. Myös Pirkkalassa, Kangasalla, Vesilahdessa, Ikaalisissa ja Valkeakoskella investointeihin kuluneet omahankintamenot olivat keskimääräistä isommat.
Suuret investointimenot liittyvät yleensä julkisten rakennusten kuten päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten ajankohtaiseksi tulleisiin rakennus- ja korjaustarpeisiin sekä infrahankkeisiin. Investointien omahankintameno kertoo rahoituslaskelman investointimenot, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.
Rahoituslaskelmien mukainen kuntien investointien tulorahoitusaste puolestaan kertoo, kuinka suuri osuus investointien omahankintamenoista on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella (vuosikate). Pirkanmaan kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusaste oli 49 (koko maa 57 %). Maakunnittain tilanne vaihteli Etelä-Pohjanmaan 15 prosentin ja Satakunnan 80 prosentin välillä. Arvot kohosivat selvästi edellisvuoden 2012 tilinpäätöksistä, jolloin Pirkanmaalla vuosikatteella pystyttiin kattamaan ainoastaan 26 prosenttia ja koko maassa 38 prosenttia investointien omahankintamenoista.
Oheiseen kuvioon on ristiintaulukoitu Pirkanmaan kuntien investointien omahankintamenot (€/asukas) ja vuosikate (€/asukas) viime vuonna. Mitä ylemmäs kunta sijoittuu asteikossa, sitä enemmän investointeihin kului rahaa. Mitä oikeammalle kunta asemoituu, sitä paremmin kunta menestyi vuosikatevertailussa.
Kuviosta näkyy, että verrattain paljon investoineita, mutta tulorahoituksellisesti menestyneitä kuntia vuonna 2013 olivat kehyskunnat, erityisesti Lempäälä, Ylöjärvi, Pirkkala ja Kangasala.
Mänttä-Vilppulassa ja Urjalassa vuosikate oli hyvä ja investointien omahankintamenot verrattain pienet. Näissä kunnissa tulorahoitusta oli eniten käytettävissä muihin tarkoituksiin kuin investointeihin. Kihniössä ja Orivedellä investointien tulorahoitusaste oli heikoin. Näissä kunnissa vuosikate oli negatiivinen. Erityisesti Kihniössä investointimenot olivat korkeat negatiivisesta vuosikatteesta huolimatta.
Lähde: Pirkanmaan liitto. Tilastotiedot: Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto.
