Innovaatiotilannekuva

4 vuotta tilannekuvaa – Innovaatiotoiminnan kehityssuunnat

Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvaa tehdään nyt neljättä kertaa. Ensimmäinen tilannekuva julkaistiin vuonna 2013 ja toimintamallia on kehitetty vuosittain eteenpäin. Tilannekuvissa on tunnistettu paitsi pirkanmaalaisen innovaatiokentän vahvuuksia myös heikkouksia ja haasteita. Tilannekuva tulkitsee ja kokoaa tietoa kuudesta eri osa-alueesta:

  • Iskukyky (aiemmin liiketoimintaympäristö)
  • Korkeakoulut
  • Kansainvälisyys
  • Kasvuyritykset
  • Innovaatioalustat
  • TKI-rahoitus
Innovaatiotoiminnan tilannekuvan eri osa-alueiden kehitys keskipitkällä aikavälillä.

Pirkanmaan iskukyky on näyttää valahtaneen osittain alaspäin viimeisten vuosien aikana. Elinkeinorakenteen muutos on jatkunut jo pitkään ja uusiutuva elinkeinoelämä ei ole täysin onnistunut kattamaan vanhojen rakenteiden jättämiä aukkoja. Erityisen koettelevaa Pirkanmaan iskukyvylle on ollut teollisuuden kohtaamat haasteet sekä viennin huono kehitys viimeisten vuosien aikana, vaikka 2010-luvun alussa viennin kasvu oli vielä positiivista. Teollisuustuotannon jalostusarvo on heikentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2013 noin 20 prosenttia. Toisaalta arvonlisäyksen kehitys työtunteihin suhteutettuna on pysynyt positiivisena ja sellaisten indikaattoreiden kuten yrittäjien tai asiantuntijatyöllisten määrän taso on pysynyt suhteellisen vakaana. Pirkanmaalla osaamispääoma sekä kyvykkyydet ovatkin säilyneet hyvinä, mutta tuotannon mittareilla mitattuna iskukyvyn kehitystä kuvastaa tällä hetkellä enemmin pysähtyneisyys kuin vauhdikas edistys.

Tarkasteltaessa valmistavan teollisuuden arvonlisäyksen kehittymistä Pirkanmaalla välillä 2008-2013 huomataan, että vain harvalla toimialalla arvonlisäys on kehittynyt positiivisesti (elintarviketeollisuus, kulkuneuvojen valmistus sekä huonekalut ja muu valmistus). Kokonaisuudessaan valmistavan teollisuuden arvonlisäys on laskenut 36,8 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2013, kun koko Pirkanmaan aluetalouden osalta arvonlisäyksen pudotus on jäänyt 1,9 prosenttiin. Työllisyyden osalta vain kulkuneuvojen valmistuksessa työllisten määrä on kasvanut tarkastelujakson aikana. Toisaalta valmistavassa teollisuudessa Pirkanmaalla syntyvän arvonlisän osuus koko maan valmistavan teollisuuden arvonlisästä on pysynyt melko vakaana. Valmistavan teollisuuden arvonlisän osuus kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 1,6 prosenttiyksikköä. Pirkanmaalaisen valmistavan teollisuuden osuus vuonna 2013 oli 10,3 prosenttia koko maan valmistavan teollisuuden arvonlisäyksestä. Vastaavasti koko aluetalouden osuus oli 8,6 prosenttia.

 

Valmistavan teollisuuden merkitys Pirkanmaan aluetaloudessa arvonlisäyksen näkökulmasta on kuitenkin heikentynyt vuoden 2008 jälkeen merkittävästi. Vuonna 2008 valmistava teollisuus vastasi 31,5 prosentista kaikesta arvonlisäyksestä Pirkanmaalla, vuonna 2013 osuus oli pudonnut 20,3 prosenttiin. Työllisyyden näkökulmasta muutos ei ole ollut yhtä suuri (osuus 2008: 22,9 % osuus 2013: 18,6 %).

TKI-rahoituksen osalta trendi on ollut laskeva viimeisten vuosien ajan. TKI-toiminnan supistuminen on lähes koko maata koskeva ilmiö, mutta Pirkanmaalla lasku on ollut koko maahan verrattuna jyrkempää. TKI-toiminnan maakuntana profiloituneen Pirkanmaan huippuvuosi tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta saavutettiin vuonna 2010, jolloin maakunnassa käytetyt tutkimus- ja kehittämismenot olivat ennätyskorkealla. 1,2 miljardin t&k-menojen bruttokansantuoteosuus nousi tällöin 6,9 prosenttiin. Kolme vuotta myöhemmin bruttokansantuoteosuus oli laskenut 5,3 prosenttiin ja laskun voidaan olettaa jatkuvan t&k-menojen edelleen supistuessa. Viiden prosentin bruttokansantuoteosuus ylittää kuitenkin edelleen esimerkiksi EU:n kolmen prosentin tavoitteen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kehitys Pirkanmaalla ja muilla alueilla Suomessa 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus. Visualisointi: Pirkanmaan liitto

Merkittävä osuus supistumisesta on seurausta yritysten vähentyneistä t&k-menoista. Pirkanmaalta on hävinnyt merkittäviä TKI-panostuksia tekevien yritysten yksiköitä eikä alueelle ole saatu houkuteltua uutta, syntynyttä lovea paikkaavaa TKI-toimintaa. Kuten oheisista t&k-menojen indeksitarkasteluista käy ilmi on yksityisen sektorin t&k-toiminnalla ollut merkittävää vipuvaikutusta koko alueen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Korkeakoulujen ja yksityisen sektorin t&k-menojen kehitys on kulkenut samansuuntaisesti aina 2010 vuoteen asti, jonka jälkeen niiden indeksikäyrien kehitys poikkeaa toisistaan. Korkeakoulusektorin t&k-menojen taso on säilynyt ja jopa kasvanut, kun taas yksityisen sektorin t&k-menot ovat tulleet melko jyrkästikin alaspäin. Vaikka t&k-menojen kehityskulku on ollut negatiivista 2010-luvulla, on maakunnan t&k-intensiteetti edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2014 t&k-menot olivat asukaslukuun suhteutettuna Pirkanmaalla 1 653 €/asukas ja vastaavasti koko maassa 1 190 €/asukas.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen kehitys sektoreittain Pirkanmaalla 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus. Visualisointi: Pirkanmaan liitto

Korkeakouluissa panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat kutakuinkin säilyttäneet tasonsa läpi 2010-luvun, vaikka ulkopuolisen rahoituksen määrä on laskenut ja esimerkiksi Tekes-rahoituksen määrää yliopistoille on vähennetty. Korkeakoulujen tilaa kuvastavat indikaattorit ovatkin osittain pysyneet vakaalla tasolla, mutta niissä näkyy myös suurta vaihtelua. Vaikka korkeakoulujen rahoitusta kuvaavat indikaattorit ovat pysyneet melko vakaana, näyttää rahoituksen suunta kääntyvän laskuun. Korkeakoulut ovat kuitenkin onnistuneet kasvattamaan rahoituksen hakemisen strategisuutta esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksen kohdalla. Strategisen hakemisen merkitys kasvanee entisestään rahoituskilpailun kiristyessä. Yhä kasvava osa korkeakoulujen tutkimusrahoitusta on kilpailtua, ulkopuolista rahoitusta. Tällä hetkellä pirkanmaalaista korkeakoulukenttää uudistava Tampere3-prosessi on mahdollisuus lisätä myös rahoituksen strategisuutta.

Kansainvälisten osaajien houkuttelussa korkeakouluilla on ollut merkittävä rooli viimeisen 10 vuoden aikana. Ulkomaisten uusien tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2012 merkittävästi. Myös ulkomaisten tutkijoiden määrä on kasvanut 2010-luvun kuluessa. Pirkanmaan kansainvälinen houkuttelevuus on ollutkin melko hyvää, mutta saavutettavuus on laskenut Tampere-Pirkkalan lentokentän toiminnan supistumisen myötä. Maakunnasta on kuitenkin edelleen hyvät yhteydet ympäri Suomea ja nopeat yhteydet etenkin pääkaupunkiseudulle edesauttavat myös kansainvälistä houkuttavuutta. Maakunnan saavutettavuuden sekä etenkin kansainvälisten yhteyksien parantaminen nousee edelleen keskeisten kehittämiskohteiden kärkijoukkoon.

Pirkanmaata on totuttu pitämään vahvana vientimaakuntana. Vuoden 2009 aikana Pirkanmaa kärsi muun maan tavoin kansainvälisen rahoituskriisin vaikutuksista. Vienti heikkeni vuonna 2009 lähes kolmanneksen 3,9 miljardiin euroon 5,7 miljardista eurosta. Tämän jälkeen Pirkanmaan vienti on elpynyt hitaasti, jopa keskimääräistä hitaammin. Vaikka Pirkanmaan kauppatase on edelleen koko maan kauppatasetta korkeampi, on kauppataseen kehitys jatkunut laskevana vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2013 kauppataseen kehitys kääntyi hetkellisesti nousuun, mutta huono taloustilanne ajoi kehityksen jälleen alamäkeen seuraavana vuonna. Pirkanmaa on vienniltään edelleen teollisuusintensiivinen maakunta teollisuuden vastatessa 94,9 prosentista tavaraviennistä vuonna 2015. Vain Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa teollisuuden vientiosuus nousi Pirkanmaata korkeammalle.

Viennin arvo Pirkanmaalla ja teollisuuden osuus viennistä. Lähde: Tulli. Visualisointi: Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan innovaatioalustakenttä on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisten vuosien aikana. Alueelle on syntynyt uusia toimijoita ja alustamainen toimintatapa on levinnyt vastaamaan entistä monipuolisempiin kehittämistarpeisiin. Alustoilla toimiminen on yhä yleisempää niin Pirkanmaalla toimiville yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. Alustalla toimimisen kärkijoukoissa olivat opiskelijat ja ICT-ala Uuden Tehtaan toimintojen kautta, mutta kehittyvä alustakenttä aktivoi jatkuvasti uusia käyttäjäryhmiä. Levitessään alustamainen toimintatapa sekä alustatalous muuttavat myös innovaatiojärjestelmän rakenteita.

Kasvuyritysten määrän kehittyminen Pirkanmaalla on ollut nousujohteista aina viimeisimpään kasvukauteen asti. Kasvukaudesta 2007-2010 kasvukauteen 2010-2013 kasvuyritysten määrä Pirkanmaalla kasvoi lähes 50 prosenttia. Viimeisimmällä kasvukaudella kasvuyritysten määrä kääntyi kuitenkin laskuun. Viime vuosien heikko taloustilanne näkyy luonnollisesti myös kasvavien yritysten määrässä. Myös Pirkanmaalla tehtyjen patenttihakemusten määrä on laskenut 2010-luvun kuluessa. Vuodesta 2010 hakemusten määrä on pudonnut noin 42 prosenttia. Pirkanmaalla tehtyjen hakemusten osuus koko maassa tehdyistä hakemuksista on myös pudonnut vuoden 2010 11,9 prosentista vuoden 2015 8,7 prosenttiin. Patenttihakemusten määrän seuranta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä hakemusten rekisteröinti tapahtuu hakijan kotipaikan perusteella. Näin ollen esimerkiksi patentin taustalla oleva tutkimustyö on voitu tehdä Pirkanmaalla, mutta hakemus kirjautuu muualle, mikä hakijan kotipaikka ei ole rekisteröity Pirkanmaalle. Muille kasvuyrityksiä kuvaaville indikaattoreille, kuten innovaatioalustoilla tai korkeakouluissa syntyneet yritykset tai kasvuyrityksiin suuntautunut rahoitus, tyypillistä on ollut suuret vaihtelut, mikä tekee niiden ajallisesta seurannasta aaltoilevampaa.