Innovaatiotilannekuva

Alueiden iskukykyprofiilit 2018

Pirkanmaa on profiloitunut teknologia-Suomen veturiksi, jonka osaamis- ja resurssipohja vastaa pääkaupunkiseutua, ja jonka taloudellinen menestys on peräisin etenkin teollisuustuotannosta ja sen viennistä. Kuvaus on toistaiseksi edelleen totuudenmukainen, mutta muutoksessa. Tämä käy esiin Suomen maakunnista koostetusta profiilivertailusta, jossa maata tarkastellaan kolmijakoisesti metropolialueena, korkean osaamisen ja teknologian Suomena ja luonnonvara-Suomena. Pirkanmaa sijoittuu näistä osaamis- ja teknologiavetoiseen Suomeen ja on tarkastelussa mukana myös omana itsenään. 

Kuvio. Suomen kolme iskukykyprofiilia: pääkaupunkialue (Uusimaa), korkean osaamisen ja teknologian Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) sekä luonnonvara-Suomi (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Indikaattorit on suhteutettu väestöön, yritysmäärään tai vastaavaan tekijään vertailun mahdollistamiseksi.

 

Pirkanmaalla on vahva iskukykyprofiili, joka sijoittuu monelta osin osaamis- ja teknologiapainotteisten maakuntien kärkeen ja lähelle pääkaupunkialueen tasoa. T&k-panostusten määrä ja Business Finlandin myöntämä rahoitus ovat selvästi keskimääräistä painottuneempia Pirkanmaalla, vaikka niiden määrä onkin selvästi laskenut tällä vuosikymmenellä. Niin ikään korkeasti kouluttautunut väestö ja suosio ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa kertovat Pirkanmaan hyvästä maineesta ja innovaatiopotentiaalista. Kasvuhakuiset yritykset ja yrittäjyys ylipäätään ovat olennaisessa osassa alueiden uusiutumiskykyä. Pirkanmaalla kasvuyritysten osuus yrityskentästä on edelleen hieman maan keskitasoa suurempi, vaikkakin osuus on vähentynyt parhaista vuosista. 

Digitalisaation murrokseen vastaamisesta kertoo digitaalisissa palveluissa (TOL 61-63) muodostuneen liikevaihdon osuus kaikesta liikevaihdosta. Pirkanmaalla suhdeluku on 100 eli se vastaa täysin maan keskimääräistä digitaalisten palvelujen osuutta yritysrakenteessa. Digialojen liikevaihto on painottunut entistä enemmän pääkaupunkialueelle viime vuosina. Kehityssuunta on Pirkanmaan kannalta harmillinen, mutta selittyy ainakin osin sillä, että pääkaupunkialueella sijaitsee useita toimialojen pääkonttoreita ja tutkimuskeskittymiä. Niin ikään patenttihakemuksissa metropolialue on korostunut entisestään, ja Pirkanmaa on menettänyt suhteellista asemaansa. 

Pirkanmaa menestyy aluevertailuissa edelleen hyvin teollisuustuotannon jalostusarvon sekä kauppataseen eli viennin ja tuonnin välisen suhteen osalta. Muutoksesta kuitenkin kertoo, että moni muu maakunta on petrannut asemiaan näissä Pirkanmaata enemmän viime vuosina. Selvin muutos on tapahtunut teollisuustuotannon jalostusarvossa per asukas, jossa Pirkanmaan suhteellinen asema on heikentynyt hyvin selvästi ja koko osaamisen ja teknologian Suomen osaltakin jonkin verran. Vastavuoroisesti aiemmin vähäisesti teollisuuteen painottuneella metropolialueella jalostusarvo on suhteellisesti hieman parantunut. Viime vuosien suhdannekehitys on tasannut alueiden välisiä eroja teollisuustuotannon osalta.

Vientimarkkinoille suuntautunut tuotantorakenne tuo edelleen Pirkanmaalle runsaasti taloudellista hyvää. Pirkanmaan kauppatase on heikentynyt parhaista vuosista, mutta vieläkin vienti on lähes puolitoistakertainen tuontiin nähden. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viennin arvo muodostaa vain noin puolet tuonnista.

Vientikysyntään liittyen on havaittavissa, että 2010-luvun pitkittynyt hidas talouskasvu on heikentänyt eniten osaamis- ja teknologiapainotteista Suomea, jonka osa Pirkanmaa on. Metropolialueen talousrakenne on verrattain vakaa, koska se perustuu väestökeskittymään, palvelukysyntään ja hallinnon ja pääkonttorien keskittyneisyyteen. Niin ikään luonnonvara-Suomella on merkittäviä voimavaroja jatkuvan kysynnän alaisissa energiassa ja alkutuotannossa. Osaamis- ja teknologiapainotteiset maakunnat ovat kaikista alttiimpia ulkopuolisille maailmanmarkkinatekijöille. 

Iskukykyprofiilien ajallinen vertailu osoittaa, että Uusimaa on ottanut kaulaa useissa erityisen merkityksellisissä innovaatiomuuttujissa (t&k-menot, kasvuyritykset, digitaalisten palvelujen liikevaihto ja patentit) ja myös parantanut asemiaan teollisuustuotannon jalostusarvon osalta, joka on aiemmin ollut eritoten osaamisen ja teknologian maakuntien syntyvastuulla. Toisaalta on myös nähtävissä, että luonnonvara-Suomen alueet ovat kirittäneet iskukykyään. Luonnonvara-Suomi on nostanut suhteellista asemaansa muun muassa tutkimus- ja kehityspanosten, kasvuyritysten osuuden, työtunteihin suhteutetun arvonlisäyksen, vientiä harjoittavien yritysten, koulutusasteen, ullkomaisten tutkijoiden, digitaalisten palvelujen liikevaihdon osuuden ja kuntien palvelujen ostojen osalta. Samaan aikaan myös kauppatase on edelleen kasvanut luonnonvara-Suomessa. Kun monesta suunnasta etenevä iskukyvyn parantuminen ja aluetalouden modernisoituminen ovat yhdistyneet kasvaneeseen vientikysyntään, luonnonvara-Suomen näkymät ovat nyt positiiviset. 

Termillä iskukyky viitataan innovaatiotilannekuvassa muun muassa korkeaan taloudelliseen tuottavuuteen, rohkeasti kokeilevaan ja yritteliääseen ilmapiiriin, globaaliin kasvuhakuisuuteen ja kytkeytyvyyteen, korkeaan osaamiseen ja strategisin perustein suunnattuun rahoitukseen. Alueiden iskukykymittariin on koottu näistä elementeistä johdettuja keskeisiä elinvoimaisuutta ja resilienssiä kuvastavia indikaattoreita.

Iskukyvyn elementtejä