Innovaatiotilannekuva

Digitalisaatio 2018: Kasvuvauhti haastaa osaajien löytämisen ja koulutusjärjestelmän uusintamiskyvyn

Maakunnan elinkeinorakenteen digipalvelisoituminen etenee tasaista hyvää vauhtia. Digitaalisten palvelujen toimialoilla niin yritystoimipaikkojen määrä, henkilöstö kuin liikevaihto ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Alojen yrityksissä työskenteli noin 7000 henkilöä vuonna 2016 (+6,8 % edellisvuodesta). Yhteensä lähes 900 digialan yrityksen liiketoiminnasta syntyi Pirkanmaalle 1 200 miljoonan euron liikevaihdollinen vaikutus. Yritystoimipaikkojen määrä kasvoi 3,3 ja liikevaihto 6,0 prosenttia viimeisimpänä tilastovuonna 2016. Digitaaliset palvelualat muodostuvat toimialoista ohjelmistot ja konsultointi, tietopalvelutoiminta, televiestintä ja radio- ja televisiotoiminta (TOL 61-63).

Digitaalisten alojen osaajien kysyntä on lisääntynyt Pirkanmaalla, ja kovimmassa nosteessa olevien osaamisalojen ammattilaisista käydään kilpailua työmarkkinoilla. Useat ICT-alan työnantajat ovat kertoneet rekrytointipulmista, jotka pahimmillaan voivat johtaa tilauskapasiteetin supistamiseen. Aamulehti otsikoi taannoin mehevästi, että ”ICT-guru on työmarkkinoiden uusi ahtaaja”. Luonnontieteellisten, matemaattisten ja teknologisten alojen tutkintojen eli STEM-tutkintojen valmistumismäärät ovat maakunnassa laskusuunnassa, mikä sekin viittaa työelämän imuun. Tutkintojen sisäänottomäärät kun eivät ole yhteenlasketusti vähentyneet. Tampere3-korkeakoulujen STEM-tutkintoaloilta on valmistunut 2200–3000 opiskelijaa vuosittain tällä vuosikymmenellä. Enimmillään määrät olivat vuosina 2010 ja 2015. 

Lukion pitkän matematiikan suorittaneiden osuus otettiin nyt uutena indikaattorina mukaan tilannekuvaan. Pitkän matematiikan yleisyys kertoo tulevien osaajien saatavuudesta noin viiden vuoden kuluttua tilastointihetkestä eli lukio-opintojen päättämisestä. Pitkä matematiikka on pirkanmaalaisten lukiolaisten keskuudessa pari prosenttiyksikköä vähäisempää kuin maassa keskimäärin (2017: Pirkanmaa 40,1 %, koko maa 42,1 %). Pirkanmaan osuus on viime vuosina vaihdellut hieman 40 prosentin molemmin puolin.

 

Pirkanmaalle rakentuu ensimmäinen kaupallinen 5G-mobiiliverkko maailmassa 

Kaikkien aikojen ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin aikoinaan Tampereelta 1. heinäkuuta 1991. Pirkanmaan matkapuhelinhistorian kertomus sai uuden merkkihetken tänä kesänä, kun kesäkuussa 2018 soitettiin ensimmäinen 5G-välitteinen puhelu Tampereelta Tallinnaan. Yhteyden avasivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, ja siihen vastasi Tallinnassa Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simson. Tampereen seudun tuleva 5G-mobiiliverkko on ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko maailmassa. Elisan rakentama verkko kattaa ensivaiheissa Tampereen lisäksi Nokian, Ylöjärven ja Kangasalan kuntakeskukset lähialueineen. (Smart Tampere, Aamulehti.)

5G mahdollistaa tulevaisuudessa entistä nopeampia ja käyttövarmempia yhteyksiä. Lisäksi uusi teknologia on houkutteleva testialusta digitaalisten ratkaisujen innovoijille. 5G- ja älykaupunkikehitystä tukee, että kehitteillä olevia 5G-palveluja on jo mahdollista testata Hervannassa Nokian LTE-testiverkkoympäristössä. Pilvipohjainen Nokia Digital Automation Cloud LTE -testiverkko avautui vuoden 2017 lopulla, ja se on hyödynnettävissä yrityksien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kokeiluihin. "Se mikä toimii tänään paikallisesti Hervannassa, voi tulevaisuudessa olla oleellinen osa globaalisti hyödynnettävää kokonaisuutta", kuvataan Business Tampereessa.

Bittivälitteistä saavutettavuutta kehitetään eri puolilla maakuntaa, mikä tukee niin elinkeinojen harjoittamisen, verkkovälitteisten palvelujen kuin sosiaalisen kytkeytymisen edellytyksiä. Kiinteät, nopeat verkkoyhteydet ovat yleistyneet ja uusia avauksia on suunnitteilla usean kunnan alueella. Syksyllä 2018 laajakaistarakentamiseen on haettavissa tukea Parkanon, Sastamalan ja Vesilahden haja-asutusalueilla. Tukea kohdennetaan viestintäverkon suunnittelemiseen ja rakentamiseen sekä edistyksellisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen loppukäyttäjille. 

 

Digitaalisen infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen kehittyminen tukee mm. Pirkanmaan maakuntastrategian, Pirkanmaan älykkään erikoistumisen strategian ja Smart Tampere -ohjelman visioita. Digitaalista infrastruktuuria parantamalla luodaan perusedellytyksiä entistä nopeammille ja varmemmille yhteyksille ja etävälitteisille palveluväylille. Digitalisaatio kytkeytyy vahvasti käynnissä oleviin yhteiskunnallisiin rakenneuudistuksiin kuten sote-uudistukseen ja vielä ylemmällä tasolla länsimaisten yhteiskuntien neljänteen teolliseen vallankumoukseen, joka pohjautuu verkottumiseen, dataistumiseen ja digitalisoitumiseen. Teollisuudesta 4.0 voi lukea lisää esimerkiksi Dimecc Oy:n Harri Kulmalan vieraskynästä.

 

Sote ja digitalisoituminen – huippututkimusta ja suuria odotuksia säästövaikutuksista

"Digitalisaatiolta ja teknologian hyödyntämiseltä odotetaan sote-alalla suuria – niin myös Pirkanmaalla, jossa terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi kärkialueista. Pirkanmaalla on paljon teknologialan yrityksiä ja esimerkiksi hyvinvointiteknologia-alan koulutusta. Myös projektikannassa erilaiset hyvinvointipalveluihin kehitettävät digitaaliset ja teknologiset ratkaisut näkyvät. - - Potentiaalisia alueita sote-alaan sovellettavaksi on Pirkanmaalla useita, kuten signaalinkäsittely, virtuaali- ja lisätyn todellisuuden teknologiat, kuvantaminen, tekoäly, koneoppiminen, tiedonlouhinta, hahmon tunnistaminen, tietojärjestelmät, tietoturva, langaton tiedonsiirto (anturiteknologia), älykkäät ympäristöt ja tilannetietoisuustutkimus."

"Digitalisaatioon ja teknologiaan liittyviä kehittämisesimerkkejä ovat SMART Health- ja eHealth -kokonaisuudet sekä KotiDigi-hanke, jossa sairaalahoitoa korvataan koti- ja etähoidolla. Pirkanmaalla on myös ensimmäisenä Suomessa kehitetty ja otettu käyttöön sähköinen innovaatioseteli, jossa yhtenä hakemisen painopisteenä on ollut terveys ja hyvinvointi. Setelin tuella on kehitetty muun muassa Huoleti Oy:n applikaatiota vakavasti sairaiden vertaistuen lisäämiseen. Teknologisina innovaatioina esiin nousivat myös esimerkiksi Injeq Oy:n kehittämä älyneula ja UKK-instituutin aktiivisuusranneke."

Lainaukset selvityksestä: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila Pirkanmaalla – osaamisesta erottautumiseen (Piia Tienhaara, Pirkanmaan liitto 2018). 

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaatio on nostettu keskeiseksi muutoksen välineeksi. Jatkossa tietojärjestelmien, sujuvasti kulkevan datan ja uusien sähköisten palvelutapojen on tarkoitus tukea sekä asiakkaita että sote-ammattilaisia entistä paremmin ja toimintatapoja tehostaen. Teknologisilla ratkaisuilla pyritään myös tukemaan kansalaisten mahdollisuuksia ylläpitää toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Hallituksen linjaaman MaakuntadigiVision 2025 mukaisesti maakunta- ja sote-uudistuksessa toteutetaan julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointi uudella tavalla, ja kehitetään julkista hallintoa yhtenäisenä, asukkaiden ja yritysten sekä muiden yhteisöjen toimintaa edistävänä digitaalisena palvelualustana.

Digitalisaatioon kohdistuu suuria odotuksia säästötarpeiden osalta. Esimerkiksi sote-uudistukseen liittyen VM on esittänyt säästöpotentiaalin olevan 3 - 4,6 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen aikana. Enin osa tästä on arvioitu syntyvän tiedon ja teknologian käytön tehostamisen vaikutuksista. 

Digitalisaation edistäminen palveluissa edellyttää entistä avoimempaa markkinavuoropuhelua tilaajien ja alan yritysten välillä. Vuoropuhelun ja innovatiivisten hankintojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja resurssia. Säästövaikutukset realisoituvat vasta jonkin ajan kuluttua palvelun vakiinnuttua käytäntöön.

Huolestuttavasti esimerkiksi Business Finlandin kehitysrahoitus digitaalisille palvelualoille on vähentynyt sekä absoluuttisesti että suhteellisesti Pirkanmaalle vuonna 2017. Vertailussa tosin näkyy, että vuonna 2016 digipalvelujen toimialoille myönnettiin poikkeuksellisen paljon rahoitusta.