Innovaatiotilannekuva

Iskukyky 2018: Kurssi kääntyy

Iskukyky mittaa maakunnan suorituskyvyn järeimpiä suoritteita kuten aluetaloudessa syntynyttä arvonlisää, teollisuuden jalostusarvoa, tuotannon arvon ja työpanoksen välistä suhdetta, vienti-intensiivisyyttä, investointeja, yrittäjyyttä ja kasvuyrityksiä. Pitkästä aikaa esiin piirtyy nousukautinen tilannekuva, joka osoittaa etenkin Pirkanmaan teollisuuden piristyneen. Teollisuuden vienti on selvästi kasvanut (2017: +6,5 %), samoin kuin teollisuustuotannon jalostusarvo jo toista perättäistä vuotta (2016: +6,6 %; 2015: +9,7 %). Ennakolliset tiedot alkuvuoden 2018 viennin kehityksestä kertovat tilanteen edelleen jatkuneen maakunnassa hyvin positiivisena. Usean vuoden matalalento Pirkanmaan teollisuudessa näyttää viimein vakiintuneen noususuuntaiseksi.

Suurin osa teollisuuden viennin kasvuloikasta on peräisin valmistavan teollisuuden toimialakimpusta, johon sisältyvät metalliteollisuus, elektroniikkateollisuus ja koneenvalmistus. Näiden yhteenlaskettu vienti kasvoi viime vuonna peräti 13 prosenttia 2,85 miljardiin euroon. Kaiken kaikkiaan Pirkanmaan teollisuusvienti oli 6,42 miljardia euroa vuonna 2017 (2016: 6,03 mrd. eur). Suhteellisesti eniten kohentui elintarviketeollisuus (kasvua 21 %; viennin arvo 48 milj. €) sekä tekstiiliteollisuus (+14 %; vientiä 144 milj. €). Maakunnassa merkittävä kemikaalien, kumi- ja muovituotteiden vienti kasvoi neljä prosenttia ollen 1,06 miljardia euroa. Alueen teollisuuden toiseksi vahvimman tukijalan, metsäteollisuuden, vienti hieman supistui. Metsäteollisuuden artikkeleja vietiin 2,1 miljardin euron edestä (-2,5 %).

Yritysten vienti-intensiivisyys eli maakunnan yrityksissä syntyneen viennin arvon ja liikevaihdon välinen suhde on ollut hivenen laskusuunnassa lähes koko vuosikymmenen. Viimeisimpänä tilastovuonna 2016 vienti-intensiivisyyden suhdeluku laski huomattavasti. Tilannetta selittää vuoden 2016 piristynyt kysyntä kotimarkkinoilla, joka lisäsi yritysten liikevaihtoa, vientikysynnän vielä odotellessa parantumistaan.

Investointiaste heijastaa yritysten tulevaisuuden luottamusta. Yritysten investointien suhde syntyneeseen bruttokansantuotteeseen on vakiintunut noin 21 prosenttiin viime vuosina. Investointien eli kiinteän pääoman bruttomuodostuksen arvo on ollut vuosittain noin 3,7 miljardia euroa Pirkanmaalla.

Sekä kasvuyritysten että yrittäjänä toimivien henkilöiden lukumäärä vähentyivät viime tarkastelusta, mikä herättää huolta yrityskentän uusiutumiskyvystä. Kasvuyrityksiä syntyi lähes seitsemän prosenttia edeltänyttä kasvukautta vähemmän. Kasvuyritysten määrä laski toiseksi alimmalle tasolle tällä vuosikymmenellä. Kasvuyrityksen määritelmänä on käytetty tässä tarkastelussa vähintään kolme henkilöä kauden alussa työllistävää ja keskimäärin vähintään kymmenen prosenttia kasvanutta yritystä. 

Kasvuyritysten toimialarakenne vaihtelee kokorajauksen mukaan. Pienemmistä ja vähemmällä kasvuedellytyksellä rajatuista kasvuyrityksistä suurin osa sijoittuu rakentamiseen, kauppaan ja ammatilliseen toimintaan. Tiukempien tilastomääritelmien mukaiset, enemmän työllistävät ja isomman kasvuedellytyksen kasvuyritykset ovat maakunnassa useimmiten rakentamisen, hallinto- ja tukipalvelujen, teollisuuden sekä informaation ja viestinnän toimialoilta. Lisää analyysia kasvuyrityskehityksestä on tilannekuvan Yrityskasvun 2018 osiossa. 

Yrittäjien määrä supistui 2,7 prosenttia vuonna 2015, ja trendi on ollut laskeva jo usean vuoden ajan. 21 100 pirkanmaalaista toimii yrittäjänä. Talouskasvun ja muutoskestävyyden vuoksi olisi tärkeää saada käännettyä kasvuyritysten ja yrittäjyyden kehityskulut kasvu-uralle.

Maakunnan digitalisoitumiskehitys etenee, ja digitaalisten palvelujen liikevaihto kohosi kuusi prosenttia saavuttaen uuden kärkiarvon 1,2 miljardia euroa. Erityisen hyvin kehittyi liikevaihto tietopalvelutoiminnassa (+12,8 %) sekä ohjelmistojen, konsultoinnin ja niihin liittyvillä toimialoilla (+6,2 %). Digitaalisten alojen osaajien kysyntä on lisääntynyt Pirkanmaalla, ja kovimmassa nosteessa olevien osaamisalojen ammattilaisista käydään kilpailua työmarkkinoilla. Aihetta on käsitelty tarkemmin Digitalisaation tilannekuvassa 2018.

Niin ikään asiantuntija-ammateissa työskentelevien määrä kasvaa. Lähestulkoon 80 000 pirkanmaalaista työllistä työskentelee asiantuntija- tai erityisasiantuntijatason työnkuvassa. Pirkanmaa on korkean osaamisen maakunta, jossa asiantuntijatyö yleistyy elinkeinorakenteen muutoksen edetessä, työn kysynnän muuttuessa ja työnkuvien sisällön modernisoituessa.

Kaiken kaikkiaan iskukyvyn tilannekuva esittää monia positiivisia signaaleja maakunnalle elintärkeistä muuttujista kuten viennistä, teollisuustuotannosta, tuotannon tehokkuudesta, digitalisaatiosta ja työnkuvien muutoksesta. Pirkanmaan identiteetti korkean asiantuntijuuden modernina palvelualueena on vahvistunut. Samaan aikaan tuotantorakenteelle elintärkeä teollisuus on piristynyt ja vienti kääntynyt jälleen kasvuun. Suotuisan tilanteen jatkuessa on odotettavissa, että teollisuuden menestys heijastuu myös maakunnan bruttokansantuotteeseen, joka viime tilastoissa on kehittynyt hieman keskimäärää ja tärkeimpiä verrokkimaakuntia heikommin.

Iskukyky on innovaatiotilannekuvan mittareista makrotasoisin. Muutokset tapahtuvat verrattain hitaasti. Lisäksi tulkintoja tehdessä on huomioitava, että osa indikaattoreista perustuu aluetilinpidon tietolähteisiin, jotka päivittyvät viiveellä. 

Tutustu myös analyysiin Suomen alueiden iskukyvystä 2018.