Innovaatiotilannekuva

Kansainvälisyys 2018: teollisuusvienti piristyi viimein

Pirkanmaa on kansainvälisesti aktiivinen alue niin kaupankäynnin, osaamispääoman, matkailun kuin toimintatapojen kannalta tarkasteltuna. Pirkanmaan teollisuustuotanto sijoittuu suurelta osin vientivetoisille aloille, ja myös palveluvienti yleistyy.

Maakunnan viennin ja tuonnin arvon välinen suhde, kauppatase, kohentui selvästi 2017. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden vienti Pirkanmaalta kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2017. Usean negatiivisen ja nollakasvuvuoden jälkeen teollisuusvienti on viimein piristynyt, mikä uutinen teollisuus- ja vientipainotteisessa maakunnassa otetaan vastaan erityisellä ilolla.

Pirkanmaan teollisuusviennin tukevin kivijalka on edelleen metalliteollisuudessa (vientiä 2 849 M€ v. 2017). Kyseinen toimialakimppu koostuu aineistossa metallien jalostamisen ja valmistamisen lisäksi elektroniikka-, kone- ja kulkuneuvoteollisuudesta (TOL 24-30). Toinen maakunnassa vahva vientisektori on metsäteollisuus (vientiä 2 062 M€), ja kolmanneksi painottunein kemikaalien, kumi- ja muovituotteiden valmistus (1 060 M€ v. 2017).

Pitkä, yli kymmenen vuoden aikasarja viennin kehityksestä havainnollistaa hyvin Pirkanmaan rakennemuutosta (kuvio alla). Kone- ja elektroniikkateollisuuden sisältävä metalliteollisuuden sektori (kuviossa punaisella), muodosti peräti 60 prosentin osuuden maakunnan viennistä vuonna 2008. Kansainvälisen finanssilaman seuraukset kriisiyttivät kysynnän toimialalla, ja viennin arvosta suli Pirkanmaalla peräti kolmasosa vuonna 2009. Vienti elpyi selvästi vuosina 2010-2013, kunnes tipahti lamavuottakin alemmalle tasolle vuosiksi 2014-2016. Vuosi 2017 osoitti jälleen uuden kasvun merkkejä metalli-, kone- ja elektroniikkateollisuuden viennille.

Muilla Pirkanmaan vientikärkialoilla, metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa, viennin kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa. Alojen kysyntä on vähemmän suhdanneherkkää kuin investointiriippuvaisessa metalli-, kone- ja elektroniikkateollisuudessa.

Vuonna 2017 Pirkanmaan vienti kasvoi suhteellisesti voimakkaimmin elintarviketeollisuudessa (21 %), tekstiiliteollisuudessa (14 %) ja metalliteollisuuden toimialakimpussa (13%). Kemikaalien ja kumituotteiden vienti kasvoi neljä prosenttia. Metsäteollisuuden vienti supistui hieman, 2,5 prosenttia, vuonna 2017.

Pirkanmaan yritystoimipaikoista neljä prosenttia, 1042 toimipaikkaa, harjoittaa vientiä. Tuonnin harjoittaminen on hieman yleisempää (1516 toimipaikkaa; 6 % kaikista yrityksistä). Maakunnan vienti-intensiteetti, eli viennin arvo suhteessa yritysten liikevaihtoon, oli 13 prosenttia vuonna 2016. Vienti-intensiivisyys supistui 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Teollisuuden viennin ennakkotilastojen perusteella voidaan odottaa suhdeluvun kohentuneen 2017 aikana. Pirkanmaan vienti suuntautuu yleisimmin Venäjälle (2016: 890 yritystoimipaikkaa), Aasiaan (860), Amerikkaan (620) sekä EU28-maihin (560 toimipaikkaa).

Ulkomaalaistaustaisia yritystoimipaikkoja maakunnassa sijaitsee 615, joista valtaosa toimii kaupan ja palvelujen aloilla. Määrä on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Ulkomaalaistaustaisten yritysten työllisyysvaikutus on noin 1400 henkilöä.

Tampereen ja Pirkanmaan näkyvyys ja saavutettavuus ovat parantuneet. Visit Tampereen mukaan vuosi 2017 oli kansainvälisesti erityisen kiinnostava ja aktiivinen: Muumi-museo avautui, kansainvälisistä artisteista muun muassa Robbie Williams keikkaili, jalkapallon maaotteluja järjestettiin ja Särkänniemen uusi laite HYPE markkinoitiin. Kansainvälistä kiinnostusta herättävät myös muun muassa Mänttä-Vilppulan Serlachius-museon näyttelyt. Tampere-Pirkkalan lentokentän aktiivisuus on kääntynyt nousuun sekä kotimaan että ulkomaan lentojen osalta. Vuonna 2017 avautui uusi suora Air Balticin operoima reittiyhteys Riikaan ja myös joitain yksittäisiä lomalentoja uusiin kohteisiin. 

Korkeakoulujen kansainvälisyyden mittareista erityisesti ulkomainen rahoitus on lisääntynyt. Ulkomaisten tutkijoiden määrä on hieman vähentynyt, mutta tutkinto-opiskelijoita onnistutaan houkuttelemaan entistä enemmän. Tampere3:ssa on panostettu englanninkielisten tutkinto-ohjelmien tarjontaan, mikä on näkynyt ennätyskorkeina kansainvälisinä hakijamäärinä. Lue lisää korkeakoulujen tilannekuvasta 2018.