Innovaatiotilannekuva

Korkeakoulut 2018: Tampere3 menestyy koventuneessa rahoituskilvassa

Vuonna 2017 Tampere3-korkeakoulujen saama perusrahoitus edelleen hieman supistui, mutta monet muut rahoituskanavat kehittyivät hyvin suotuisasti. Vuositasolla kasvoivat niin EU- ja muu vastaava kv-rahoitus, yksityinen rahoitus kotimaasta, Business Finland -rahoitus kuin Suomen Akatemian myöntämä rahoitus. Yliopistoilla oli poikkeuksellisen hyvää menestymistä Suomen Akatemian hauissa, ja TAMK loisti yksityisen rahoituksen hankkimisessa. 

Viime vuosi oli erityisen menestyksekäs Suomen Akatemian rahoituksen kannalta (2017: +40 %). Viimeisten viiden vuoden aikana Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus Pirkanmaalle on kaksinkertaistunut (2013: 21,3 M€; 2017: 42,2 M€). Tilanne kertoo yliopistojen korkeatasoisesta akateemisesta kyvykkyydestä toimia kiristyneessä rahoituskilpailussa. Suurimmat rahoituspäätökset vuonna 2017 kohdistuivat monialaisesti muun muassa resurssitehokkaiden energiajärjestelmien, työn ja tasa-arvon, tietoarkistoinnin sekä monikudosmallintamisen tutkimukseen ja kehittämiseen. 


Myönteinen signaali nousee esiin myös korkeakoulujen saamasta yksityisestä rahoituksesta kotimaasta. Se kasvoi viime vuonna 11 prosenttia ollen 28 miljoonaa euroa. Positiivisin suuntaus on ollut TAMK:ssa, jossa yksityisen rahoituksen määrä oli hyvin vähäinen vielä viitisen vuotta sitten, mutta joka sittemmin on kirittänyt absoluuttisesti lähelle yliopistojen tasoa. Vuonna 2017 kotimainen yksityinen rahoitus TAMK:lle yli tuplaantui. Myös Tampereen yliopistossa rahoituslaji on ollut kasvussa. TTY oli aiemmin suvereenisti omassa sarjassaan kotimaisen yksityisen rahan houkuttelussa, mutta sen määrä on supistunut lähes joka vuosi tällä vuosikymmenellä.

Korkeakoulujen yksityinen rahoitus kotimaasta vuosina 2011-2017. Lähde: kyselyt korkeakouluille.

Sekä ulkomainen yksityinen rahoitus että EU-kanavista tuleva rahoitus niin ikään kasvoivat Tampere3-korkeakouluyhteisöön viime vuonna. Ulkomaisen rahoituksen osalta erityisesti TAMK:n ja myös TaY:n kehitys oli nousujohteista. TTY säilytti tasonsa edellisvuoteen verrattuna. Rahoitustiedot on kerätty kyselyllä Tampere3-korkeakouluihin ja Opetushallituksen Vipunen-tietokannasta. 

 

2010-luvun perspektiivi korkeakoulurahoitukseen: perusrahoituksen supistuminen johtaa kilpailun kiristymiseen ja tehostamiseen 

Kuluvan vuosikymmenen kattava tarkastelu osoittaa usean korkeakoulujen rahoituskanavan kaventuneen ja siten osaltaan haastaneen tutkimustyön ja opetuksen edellytyksiä. Tampere3 sai yhteenlasketusti 242,1 miljoonaa euroa OKM:n perusrahoitusta vuonna 2017 (-2 %). Perusrahoitus on vähentynyt joka vuosi keskimäärin viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2015-2017. Myös merkittävä rahoituskanava Business Finland eli entinen Tekes on aiheuttanut selvän vähennyksen kokonaisrahoitukseen. Vuonna 2014 Business Finlandin kautta kanavoitui vielä 32,5 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 12,0 miljoonaa euroa Tampere3:en, vaikka määrä hieman nyt kasvoikin edellisvuoden tasosta. Noin 2/3 Business Finlandin rahoituksesta kanavoituu TTY:lle, 1/3 TaY:lle ja hitunen TAMK:lle.

Viimeisimmät tilannekuvakäänteet osoittavat Tampere3:n hioneen toimintatapansa iskukykyisiksi kiristyneessä kilpailutilanteessa. Yleiskuva vuoden 2017 rahoituskehityksestä on suotuisa, ja erityistä menestystä saavutettiin kaikista kilpailluimmissa rahoituslajeissa kuten Akatemia-rahoituksessa ja yksityisessä rahoituksessa. 


Lukukausimaksut lisäsivät kansainvälisiä hakijoita ja maisteriohjelmia

Tampere3-korkeakoulut ovat onnistuneet luomaan houkuttelevia ympäristöjä kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut vajaasta 1800 opiskelijasta noin 2000 opiskelijaan sitten vuosikymmenen alun. Viimeisimmässä tilastossa kansainvälisten opiskelijoiden määrä kohosi peräti 12 prosenttia edellisvuodesta.

Enemmistö kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista opiskelee TTY:lla (36 %, 710 opiskelijaa) ja Tampereen yliopistossa (31 %, 607 opiskelijaa v. 2016). Ammattikorkeakoulujen osuus on noin kolmasosa. TAMK:n lisäksi Pirkanmaalla toimii kansainvälisesti painottunut HAMK:n toimipiste Valkeakosken kampuksella. TAMK:ssa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on noin 390 ja HAMK:ssa Valkeakoskella noin 280.

Tampereen yliopistossa otettiin käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille syksyllä 2017. Siihen liittyen englanninkielisten tutkinto-ohjelmien tarjonta laajeni. Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli ennätysmäärä hakemuksia, 1111 hakemusta 14 maisteriohjelmaan. Hakijoita kiinnostivat osaamiskokonaisuudet erityisesti yhteiskunnallisesta muutoksesta, globalisaatiosta ja terveydestä. Houkuttelevimpia ohjelmia olivat Master´s Degree Programme (MDP) in Leadership for Change, MDP in Global Society ja MDP in Public and Global Health. Tampereen yliopiston tiedote 16.1.2017

Myös tutkimushenkilökunta on kansainvälistynyt. Tampere3-korkeakouluissa oli 423 ulkomaista tutkijaa vuonna 2017, mikä on lähes kolmannes enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Määrä laski hieman viimeisimpänä tilastovuonna, mutta pitkän ajan kehitys on kasvava. Kansainvälisistä tutkijoista työskentelee TTY:lla noin 250 ja TaY:lla 180.

Pirkanmaa kuuluu kärkijoukkoihin Suomeen myönnetyn EU:n Horisontti 2020 -rahoituksen määrässä. Etenkin korkeakoulut ovat saaneet hyvin rahoitusta H2020-ohjelmasta. Kokonaisuudessaan ohjelmasta on saatu Pirkanmaalle 51,5 miljoonaa euroa rahoitusta ohjelmakauden alusta vuodesta 2014 alkaen. Tästä 31,3 miljoonaa euroa on suuntautunut korkeakouluille. Erityisesti TTY on menestynyt rahoitushauissa (24,9 M€). Horisontti 2020 -rahoituksensaantia on käsitelty tarkemmin tilannekuvan TKI-rahoituksen osiossa

 

Keksintöjen ja perustettujen yritysten määrä on vähäinen, lisäbuustia osaamisen kaupallistamiseen kaivataan

Yrityksiä syntyy korkeakouluissa tasaisen vähäisesti, viime vuosina keskimäärin kymmenkunta vuosittain. Vuoden 2017 aikana korkeakouluissa tehtiin 61 keksintöilmoitusta, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (94 kpl; -35 %). 

Startup-toiminta on tunnistettu Pirkanmaan innovaatiopolitiikan kehittämistä kaipaavaksi osa-alueeksi, ja korkeakoulut ovat tärkeä voimavara startup-ekosysteemille. Tampere3-korkeakoulut ovat mukana Pirkanmaan startup-palvelujen järjestäjäkumppanuuden valmistelussa yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton kanssa. Pirkanmaan startup-allianssi pyrkii yhteistyöllä kokoamaan yhteen alueen toimijoiden hajallaan olevia startup-palveluja ja sitä kautta parantamaan uusyrittäjyyden edellytyksiä.