Innovaatiotilannekuva

TKI-rahoitus 2018: TKI-panostus painui alle kansallisen tavoitteen

Tutkimukseen, kehittämiseen ja innovoimiseen käytetty rahamäärä on vähentynyt hyvin voimakkaasti Pirkanmaalla tällä vuosikymmenellä. T&k-menot vähentyivät peräti 12,9 prosenttia viimeisimpänä tilastovuonna 2016. Koko maan keskimääräinen supistuma oli vain 2,4 prosenttia. Vuonna 2016 Pirkanmaalla käytettiin TKI-toimintaan 672,2 miljoonaa euroa. Viisi vuotta aikaisemmin maakunnan TKI-panokset olivat vielä miljardiluokassa.

Kansalliseksi ja EU-tason strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostukset ylittäisivät neljä prosenttia alueella syntyvästä bruttokansantuotteesta. Pirkanmaalla on ollut vahva perinteikäs brändi tki-toiminnan keskittymänä maassa, mikä on ollut yksiselitteisen todennettavissa maakunnassa käytettyjen panostusten avulla. Parhaimmillaan Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot suhteessa tuotokseen olivat seitsemän prosenttia. Maakunnan suhteellinen asema TKI-toiminnassa on heikentynyt, ja rima neljän prosentin BKT-tavoitetasosta on alitettu yksityisten T&K-panosten vähentymisen seurauksena. 

Vertailussa Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuosina 2010 ja 2016 sekä niiden osuus alueellisesta BKT:sta

Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on vähentynyt tällä vuosikymmenellä tasaisesti. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2016 Pirkanmaan TKI/BKT laski 3,7 prosenttiin. Syytä tähän löytyy molemmista suhteutuksen muuttujista: maakunnan t&k-menot vähentyivät reippaasti, ja vastavuoroisesti alueella syntynyt tuotos kasvoi. Jotta suhdeluku olisi pysynyt neljän prosentin raamissa, t&k-menot olisivat saaneet vähentyä vain 725 miljoonaan euroon. 2016 tilastossa tilanne oli kuitenkin 672 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan suhteellinen asema maassa on selvästi heikentynyt, sillä tärkeimmissä verrokkimaakunnissa t&k-menojen kehitys on ollut joko nousevaa tai tasaantuvaa. Maakuntien välisissä painotuksissa tapahtui huomionarvoinen käänne viimeisimmässä tilastossa, kun Pohjois-Pohjanmaa kiilasi Pirkanmaan ohi t&k-menojen määrässä. Pohjois-Pohjanmaan kasvu on peräisin yrityssektorin t&k-panostuksista, jotka Pirkanmaalla vähenivät hyvin selvästi 2016 aikana (-19,8 %).

T&K-menojen aluevertailussa absoluuttiset ja väestöön suhteutetut tunnusluvut vuosilta 2010-2016

Pirkanmaalla yksityisen sektorin t&k-menot ovat supistuneet jo pitkään. Yritysten panokset ovat vähentyneet alle puoleen lamaa edeltäneestä vuoden 2008 tasosta. Samalla yrityskentän kuitenkin toivotaan tuottavan korkealaatuista tuotekehitystä, rohkeaa kokeilutoimintaa ja uusia innovatiivisia yritysalkuja. Ilman asianmukaista rahallista panostusta innovaatioiden synnyttäminen on hyvin hankalaa. Tki-toimintaan käytetyillä menoilla ylläpidetään ja modernisoidaan innovaatiotoiminnan ekosysteemiä, joka käsittää niin osaajapääomaa kuin laitekantaa ja infrastruktuuria. On tarpeen miettiä, missä kohdin tulee raja vastaan, että panostukset ovat laskeneet yrityskentän kokoon nähden niin matalalle tasolle, ettei ole enää realistista odottaa syntyvän merkittäviä innovaatioita.

 

Korkeakoulut ovat lunastaneet paikkansa kilpailtujen rahoituslajien hakuprosesseissa

Pirkanmaan korkeakouluissa t&k-panostus on kasvanut, ja korkeakoulusektorin aktiivisuus on hieman onnistunut tasaamaan maakunnan kokonaistilannetta. Korkeakouluissa tki-toimintaan käytettiin 180,3 miljoonaa euroa vuonna 2016 (+7,2 %; Tilastokeskus). Tampere3-korkeakoulujen toimittamien tietojen perusteella vuosi 2017 oli tätäkin edullisempi. Vuonna 2017 kasvoivat niin Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntämä yhteenlaskettu rahoitus (+36 %; erityisesti Akatemia-rahoituksen vetämänä) kuin yksityinen rahoitus (kotimaasta ja ulkomailta; +8,6 %) sekä EU- ja muu kansainvälinen rahoitus (+14,0 %). Tampere3 on onnistunut kiitettävästi paljon kilpaillun rahoituksen hakemisessa niin yksityisiltä rahoittajilta kuin kansainvälisistä lähteistä, ja korkeakouluyhteisö on nostanut edelleen tutkimusprofiiliaan.

Business Finlandin myöntämä rahoitus kasvoi korkeakoulujen lisäksi myös yrityksille ja kuntasektorille. Business Finlandin Pirkanmaalle kohdistunut rahoitus, kaikkiaan 52,8 miljoonaa euroa, lisääntyi yhdeksän prosenttia vuonna 2017. Enin osa suuntautui yrityksiin (2017: 40,2 M€; +6 %). Korkeakoulut saivat rahoitusta 12,0 miljoonaa euroa (+23 %) ja kuntasektori 0,5 miljoonaa euroa (+57 %). Pirkanmaan positiivisesta kehityksestä huolimatta, alueista tehdyn vertailun perusteella Business Finlandin rahoitus painottuu entistä vahvemmin Uudellemaalle.

Julkisella sektorilla käytetyt t&k-menot yhteensä ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta selvästi vähäisemmin kuin yrityksissä. Vuonna 2016 julkisen sektorin t&k-panostukset olivat hitusen kasvussa (0,5 %). Pirkanmaalla julkisyhteisöissä käytetään vuosittain noin 40 miljoonaa euroa tki-toimintaan.

 

Pirkanmaan näkymät Horisontissa 2020 

Pirkanmaa kuuluu kärkijoukkoihin Suomeen myönnetyn EU:n Horisontti 2020 -rahoituksen määrässä. Pirkanmaa saa maassa toiseksi eniten Horisontti 2020 -rahoitusta, yli seitsemän prosenttia kansallisesta osuudesta. Etenkin korkeakoulut ovat menestyneet rahoitushauissa hyvin. Kokonaisuudessaan H2020-ohjelmasta on saatu Pirkanmaalle peräti 51,5 miljoonaa euroa ohjelmakauden alusta vuodesta 2014 alkaen. Valtaosa hankeosallistumisesta, 31,3 miljoonaa euroa, on suuntautunut korkeakouluille. TTY onkin Suomen viidenneksi eniten H2020-rahoitusta saava organisaatio. Myös pirkanmaalaiset yritykset ja julkiset toimijat ovat saaneet merkittäviä hyötyjä EU:n puiteohjelmasta. 

Yhteenveto pirkanmaalaisista Horisontti 2020 -rahoituksensaajista vuodesta 2014 lähtien:

66 korkeakoulun osallistumista (yhteensä 31,3 milj. €)
- 49 x Tampereen teknillinen yliopisto (24 903 954€)
- TTY on Suomen viidenneksi eniten rahoitusta saava organisaatio
- 13 x Tampereen yliopisto (6 272 383 €)
- 4 x Poliisiammattikorkeakoulu (1 253 954 €)

55 yrityksen osallistumista (yhteensä 15,7 milj. €)

10 julkisen toimijan osallistumista (yhteensä 4,45 milj. €)
- 7 x Tampereen kaupunki 3 815 882 €
- 2 x Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 397 950 €
- 1 x Pirkanmaan liitto 161 188 €

1 organisaation osallistuminen (77500€, Tampereen elokuvajuhlat ry)

Rahoitus jakautuu H2020-ohjelman pilareittain seuraavasti:

- I Huipputason tiede: 14 352 551 €
- II Teollisuuden johtoasema: 18 147 719 €
- III Yhteiskunnalliset haasteet: 14 704 378€
Huippuosaamisen levittäminen: 199 688 €
Science with and for society: 501 600 €

Hankelistaus: Pirkanmaan H2020-menestys_7.3.-1.6.2018.xlsx
Lähde: Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, tiedote 13.9.2018