Innovaatiotilannekuva

Yrityskasvu 2018: Yrittäjyyden edellytykset parantuneet, mutta kasvuyrityskanta hiipuu

Innovaatiotilannekuvan verkostossa on tunnistettu, että menestyviä kasvuyrityksiä ei synny Pirkanmaalle ilman kyvykkäitä yrittäjän alkuja, yrittäjyyskokeiluja ja -opintoja tai riskien mahdollisuuden hyväksyvää ulkopuolista rahoitusta. Näiden toimiva yhdistelmä tarjoaa suotuisan kasvualustan uudelle, kasvuhakuiselle yritystoiminnalle. Kasvuyrittäjyyttä edeltää yrittäjäksi kasvaminen. Ajattelutavan mukaisesti tilannekuvassa on nyt mukana uudistettu Yrityskasvun mittarikokonaisuus, joka korvaa aiempien vuosien Kasvuyritykset-mittarin.

Yrityskasvun mittariin on valikoitu indikaattoreita yrittäjyyttä edistävistä valmiuksista ja yrittäjyyskoulutuksesta, yrityksen siemenvaiheesta ja startupien kehityksestä. Kasvuyrityksiä seurataan niiden lukumäärän ja liikevaihdon kehittymisen osalta. Patenttihakemuksien määrän kehitys kertoo innovaatiokyvykkyydestä ja antaa viitteitä uusien tuotteiden ja palvelujen synnystä markkinoille lähitulevaisuudessa. Elinkeinopoliittinen ilmapiiri on nykyisten yrittäjien antama kokemuksellinen yleisarvosana Pirkanmaan elinkeinopolitiikalle.

 

Yhdistyneet Y-kampus-palvelut puhaltavat yrittäjyyttä Tampere3-kampuksille

Y-kampus tarjoaa yrittäjyys- ja innovaatiopalveluita Tampere3-korkeakouluyhteisössä niin opiskelijoille, opettajille, henkilökunnalle kuin tutkijoille. Palvelut tukevat muun muassa yritysideoiden kehittämistä ja yritysten perustamista. Kaikki kampusalueet kattava Y-kampus aloitti toimintansa 2016. Innovaatiotilannekuvan seurantaan otetuista indikaattoreista, eli Y-kampuksen piirissä suoritetuista opintopisteistä ja sparrattujen ideoiden lukumäärästä, on saatavilla vertailutietoa vasta vuosilta 2016 ja 2017. Opintopisteitä suoritettiin noin 3 400 ja ideoita sparrattiin noin 70 molempina vuosina.

Korkeakouluissa syntyy myös uusia yrityksiä. Tilannekuvassa seurattujen kolmen viime vuoden tilanne on stabiili. Uusia yrityksiä on tilastoitu syntyvän kymmenkunta vuosittain TTY:llä. Mukaan lasketaan niin opiskelijoiden, tutkijoiden kuin muun henkilökunnan ilmoittamat perustetut yritykset.

TTY ja Suomen Asiakastieto tuottivat aineiston TTY:n  yritysyhteyksistä syksyllä 2017. Tuloksena selvisi, että yli 5000 yrityksessä on ollut päättäjäasemassa TTY:ltä valmistuneita tai siellä työskennelleitä henkilöitä vuosien 2008-2017 aikana. Suurin osa näistä yrityksistä toimii ohjelmistokehityksen, arkkitehti- ja insinööripalvelujen, teknisen testauksen ja analysoinnin sekä liikkeenjohdon konsultoinnin toimialoilla.

Vuonna 2017 TTY:ltä spinnasi ulos neljä tutkimukseen perustuvaa yritystä, ja parhaillaan on käynnissä 16 tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvää hanketta.

Harri Länsipuro, innovaatiopalvelupäällikkö, TTY

 

Kasvuyrityskentän pienet työllistäjät vähentyivät ja suuremmat työllistäjät lisääntyivät - kasvu hakeutui jo kasvaneiden luo

Kasvuyritysten lukumäärä kääntyi hieman laskuun Pirkanmaalla kasvukaudella 2013-2016. Kasvuyrityksiä oli 648 (-48 edelliskaudesta). Pirkanmaan supistuma (-6,9 %) jäi kuitenkin valtakunnallista tilannetta vähäisemmäksi (-10,1 %). Tästä seurauksena maakunnan osuus kaikista maan kasvuyrityksistä kohosi hieman yli yhdeksään prosenttiin.

Uudellamaalla kasvuyritysten määrä vähentyi 9,1 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 7,7 ja Keski-Suomessa 8,0 prosenttia. Varsinais-Suomi oli yksi harvoista kasvuyritysten määrää edelleen kasvattaneista maakunnista kasvukauteen 2012-2015 verrattuna. Tarkastelussa ja tilannekuviossa on huomioitu kasvuyritykset, jotka ovat kasvaneet kolmen vuoden kasvukaudella vähintään kymmenen prosenttia vuosittain, ja joiden lähtötyöllisyys on ollut vähintään kolme henkilöä.

OECD:n ja EU:n kasvuyritysmääritelmässä kasvuyritys rajataan vuosittain keskimäärin yli 20 prosenttia kasvaneeksi ja lähtötyöllisyydeltään vähintään kymmenen henkilöä työllistäneeksi yritykseksi. Tämän määritelmän mukaisia kasvuyrityksiä Pirkanmaalla oli 76, ja määrä lisääntyi selvästi edellisestä kasvukaudesta (+19 %). Virallisen määritelmän mukaisista maan kasvuyrityksistä 8,7 prosenttia sijaitsee Pirkanmaalla, ja painottuminen kasvoi hieman viimeisimmässä tilastossa.

Kasvuyritysten toimialarakenne vaihtelee kokorajauksen mukaan. Pienemmistä ja vähemmällä kasvuedellytyksellä rajatuista kasvuyrityksistä enemmistö sijoittuu rakentamiseen, kauppaan ja ammatilliseen toimintaan. Virallisen tilastomääritelmän mukaisesti enemmän työllistävät ja isomman kasvuedellytyksen mukaiset kasvuyritykset ovat useimmiten rakentamisen, hallinto- ja tukipalvelujen, teollisuuden sekä informaation ja viestinnän toimialoilta.

Vähintään kolme henkilöä työllistäneissä ja keskimäärin yli kymmenen prosenttia vuosittain laajentuneiden kasvuyrityksien liikevaihto oli maakunnassa yhteensä 3 040 miljoonaa euroa kasvukauden lopussa. Liikevaihdon muutos ko. yrityksissä kasvukauden aikana oli 1 476 miljoonaa euroa. Määrät olivat edelliskautta vähäisempiä niin Pirkanmaalla kuin koko maassa.

Sekä Business Finlandin nuorten ja innovatiivisten yritysten (NIY) rahoitus että Invest Europe keräämien tietojen mukainen kasvuyritysten riskirahoitus ovat vähentyneet selvästi Pirkanmaalla. Molempien osalta vuosi 2016 oli poikkeuksellisen hyvä, ja viime vuosi 2017 palautui lähelle edellisvuoden 2015 tasoa. Isot vuosivaihtelut ovat luonteenomaisia sekä NIY-rahoitukselle että venture-rahoitukselle. 

Pirkanmaalta haettiin patentteja 110 hakemuksella vuonna 2017 (+11 %; 2016: 99 hakemusta). Pirkanmaan osuus koko maan patenttihakemuksista oli 8,2 prosenttia, mikä vastaa jokseenkin hyvin yrityskentän kokoa.

 

Pirkanmaalaiset yrittäjät kokevat elinkeinopoliittisen ilmapiirin kohentuneen, mutta Tampereen asema on heikko suurten kaupunkien vertailussa

Alueen elinkeinopoliittinen ilmapiiri on tärkeä uuden yritystoiminnan aloittamisen, olemassa olevien yritystoimijoiden ja investointipäätösten houkuttelevuuden kannalta. Suomen Yrittäjät ja paikalliset yrittäjäjärjestöt toteuttavat kahden vuoden välein laajan tutkimuksen jäsenkunnalleen, missä mitataan elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä eri puolilla maata. Tuorein Elinkeinopoliittinen mittaristo julkistettiin valtakunnallisesti 23.5.2018 kunnallisjohdon seminaarissa Tampere-talossa.

Pirkanmaan Yrittäjien yleisarvosana paikallisesta elinkeinopolitiikasta on noussut hyvin selvästi kahden vuoden takaisesta, arvoon 6,93 (2016: 6,58). Arviot kohentuivat selvästi muuta maata enemmän, ja aluejärjestöjen välisessä vertailussa Pirkanmaa nousi neljänneksi tyytyväisimmäksi maakunnaksi. Useana aiempana vuonna yleisarvio on ollut hieman maan keskitasoa alempana.

Elinkeinopoliittisessa mittaristossa yrittäjävastaajat antavat arvosanoja kunnalleen elinkeinojen edistämisen osa-tekijöittäin. Pirkanmaalla parhaiten arvioitiin toimivan kunnan viestintä ja tiedottaminen (7,09), elinkeinopolitiikka ja resurssit (7,07), koulutus ja osaaminen (6,97) ja elinkeinotoimen, -yhtiön tai vastaavan toiminta (6,91) sekä kuntapalvelut ja infrastruktuuri (6,89). Kriittisempiä arvioita saivat erityisesti kunnan hankintapolitiikka (6,44) ja myös päätöksenteon yrityslähtöisyys (6,75). Osa-aluearviot olivat kautta linjan Pirkanmaalla maan keskitasoa positiivisempia vuonna 2018.

Kunnista parhaimmat kokonaisarvosanat annettiin Ylöjärveltä, Lempäälästä ja Pälkäneeltä (8,00–7,67). Ruovesi palkittiin viime kerrasta tulostaan eniten parantaneena kuntana koko maassa.

Pirkanmaan kokonaiskuvaa heikentää, että Tampereen kokonaisarvio (6,08) oli edelleen laskenut edellisestä kyselyajankohdasta. Tampereen elinkeinopolitiikka sai heikoimman yleisarvosanan suurista, yli 100 000 asukkaan kaupungeista.

Lue lisää: Pirkanmaan Yrittäjien aluejärjestöraportti Elinkeinopoliittinen mittaristo 2018