Suomen maakunnista tehty profiilivertailu kertoo, että Pirkanmaa on edelleen teknologia-Suomen veturi, joka vastaa osaamis- ja resurssipohjaltaan pääkaupunkiseutua. Pirkanmaan profiilin kehitystä tarkasteltaessa on havaittavissa vähittäisiä muutoksia, mutta kokonaisuudessaan pirkanmaalainen alueprofiili on pysynyt aiempien katsausten kanssa linjassa.
Alueprofiilivertailussa Suomea tarkastellaan kolmijakoisesti pääkaupunkiseudun alueena, korkean osaamisen ja teknologian Suomena sekä luonnovara-Suomena. Pirkanmaa sijoittuu osaksi osaamis- ja teknologiavetoista Suomea, mutta on tarkastelussa mukana myös omana itsenään. Lisäksi alueprofiilitarkastelussa kuvataan Pirkanmaan vertailuprofiilin kehitystä vuoden 2016 profiilista vuoteen 2017.
Osaamisen ja teknologian Suomi: Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Luonnonvara-Suomi: Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Indeksitarkastelussa koko maa= 100. Kaikkia indikaattoreita on käytetty suhteutettuna.
Pirkanmaan profiilissa erottuvimmat muutokset ovat lasku kauppataseen sekä Tekesin myöntämän TKI-rahoituksen osalta. Kauppataseen lasku siirtää Pirkanmaan profiilia aavistuksen lähemmäs pääkaupunkialueen profiilia, kun taas tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panoksia kuvaavan indikaattorin lasku liikuttaa Pirkanmaata kuvaajassa aavistuksen kauemmas pääkaupunkialueen profiilista. Profiilissa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin verrattain pieniä, ja perinteisten innovaatiotoimintaa kuvaavien indikaattoreiden osalta Pirkanmaa on edelleen edellä maan keskitasoa sekä luonnonvara- ja osaamisen ja teknologian Suomea.
Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan mittakaavamuutos Pirkanmaalla on ollut merkittävä, on PIrkanmaa edelleen Suomen tutkimus-& kehittämisintensiivisimpiä* maakuntia. Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna asukaslukuun suhteutetut tutkimus- ja kehittämismenot ovat laskeneet Pirkanmaalla huomattavasti jyrkemmin viimeisten kahdeksan vuoden aikana ja erityisesti yritysten t&k-investoinneissa on tapahtunut selkeä pudotus. Myös bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Pirkanmaan pudotus t&k-menoissa on ollut jyrkkä, kun taas Uudellamaalla suhde on pysynyt melko tasaisena. Joskin Pirkanmaalla oltiin 2010-luvun taitteessa 7 prosentissa siinä missä Uudellamaalla oltiin 4 prosentin tuntumassa. BKT:hen suhteutettuna t&k-menot ovat Pirkanmaalla kuitenkin edelleen Uuttamaata korkeammalla.
Hienoista nousua Pirkanmaan profiilissa aiempaan verrattuna tapahtui vientiä harjoittavien yritysten määrän sekä teollisuustuotannon jalostusarvon suhteen. Pirkanmaa onkin edelleen suomalaisittain merkittävä teollisuus- ja vienti-alue. Teollisuustuotannon jalostusarvosta noin 10 prosenttia syntyy Pirkanmaalla ja Pirkanmaan osuus viennistä vuonna 2016 oli hieman alle kahdeksan prosenttia.
Inhimillistä pääomaa kuvaavien mittareiden osalta (korkeakoulutettu väestö, ulkomaiset korkeakouluopiskelijat sekä yrittäjien määrä) Pirkanmaa asettuu maan keskitason tuntumaan ja indikaattorien taso on pysynyt melko vakaana eri vuosien vertailuprofiilien välillä.
Suomen maakuntien vahvuuksia kartoittavassa selvityksessä Pirkanmaan vahvuuksiksi nostettiin saavutettavuus, vetovoimaiset oppilaitokset sekä kasvava ja vetovoimainen maakuntakeskus. OwalGroupin tekemän selvityksen tilasi Työ- ja elinkeinoministeriö. Pirkanmaan kilpailukykyprofiili nousee lähes kaikilta osin mediaanimaakunnan yläpuolelle. Maakunnan keskeisimmät haasteet liittyvät muiden maakuntien tapaan työllisyyteen. Yritysten tekemät tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat Pirkanmaalla huomattavia ja Pirkanmaa onkin Suomen t&k-intensiivisimpiä maakuntia. Tutustu tarkemmin maakuntien kilpailukykyprofiileihin sekä raporttiin.
*t&k-intensiteetti: yritysten t&k-menot/ yritysten liikevaihto
