OECD:n tänä vuonna tekemän arvioinnin mukaan suomalainen innovaatiopolitiikka on tienhaarassa. Suomen julkiset TKI-investoinnit ovat olleet vuosia laskusuunnassa ja samaan aikaan teollisuuden pitkä matalasuhdanne ja rakennemuutos ovat johtaneet yksityisten investointienkin leikkaantumiseen.

Samaan aikaan tutkimus on osoittanut, että 70 prosenttia suomalaisten elintason nousua selittävästä tuottavuuden kasvusta johtuu innovaatioista. Globaalin kilpailun syventyessä ja…

Lue lisää

Pitkään kestäneen heikon taloustilanteen vaikutukset näkyvät edelleen Pirkanmaan iskukyvyssä. Tässä tilannekuvassa on havaittavissa kuitenkin pilkahduksia positiivisistakin kehityskuluista, kun talouden piristymisestä näkyy nyt merkkejä myös indikaattoreissa. 

Osa iskukykyä kuvaavista indikaattoreista on viimeisten tarkasteluvuosien aikana säilyttänyt suhteellisen stabiilin ja vakaan tason. Muun muassa investointiasteen, asiantuntijatyöllisten määrän sekä vienti-intensiivisyyden osalta muutos pysyi alle prosentissa…

Lue lisää

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot jatkoivat laskuaan Pirkanmaalla viidettä vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämismenot jäivät 0,771 miljardiin (-7,3 %). Tutkimus- ja kehittämismenot laskivat myös koko maassa pudotuksen ollessa seitsemän prosentin tuntumassa. Vaikka tki-toiminnan mittakaavamuutos näyttää jatkuvan, ovat maakunnassa tehtävät panostukset edelleen merkittäviä. Vuonna 2014 tutkimus- ja kehittämismenot olivat 4,8…

Lue lisää

Kasvuyritysten määrä Pirkanmaalla kääntyi nousuun edellisellä kasvukaudella tapahtuneen merkittävän romahduksen jälkeen (+10,8 %). Kasvun taso ei saavuttanut maan kärkeä, mutta esimerkiksi Uudellamaalla kasvuyritysten määrän nousu jäi hieman Pirkanmaata alhaisemmaksi. Koko maassa kasvuyritysten määrä lisääntyi 10,3 prosentilla. Pirkanmaan osuus kaikista maan kasvuyrityksistä pysyi hieman alle yhdeksässä prosentissa (2011-2014: 8,7 % 2012-2015…

Lue lisää

Korkeakoulujen kotimaisissa rahoitusvirroissa on viime vuosien aikana tapahtunut merkillepantavia muutoksia. Perusrahoituksen taso on laskenut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2016 perusrahoituksen taso jäi jopa vuoden 2011 tasoa alhaisemmaksi. Edelliseen vuoteen verrattuna perusrahoitus laski 4,1 prosenttia. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistus on alkanut valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuonna 2017.

Vaikka…

Lue lisää

Pirkanmaan kansainvälisyyttä kuvastavissa indikaattoreissa on edelleen nähtävillä pysähtyneisyyttä, mutta tilannekuvaajasta erottuu myönteisiäkin tuulahduksia erityisesti kansainvälisten kävijöiden ja mediahuomion suhteen.

Ulkomaankauppaa koskevien lukujen valossa kehityskuva jää kuitenkin negatiivisen puolelle. Pirkanmaan kauppatase jatkoi laskuaan ja vienti jäi alle neljään miljardiin pudoten 3,9 prosenttia. Vaikka kauppatase putosi viennin laskun ja tuonnin nousun yhteisvaikutuksesta, säilyi…

Lue lisää

Digitaalinen kehitys vaatii tuekseen toimivan digitaalisen ympäristön, joka paitsi ruokkii uudenlaisia ideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia niin myös houkuttelee investointeja. Digitaalisen infrastruktuurin, kuten entistä nopeampien ja varmempien yhteyksien sekä palveluväylien kehittäminen ja rakentaminen ovat keskeisessä asemassa digitalisaation synnyttämän kehityksen mahdollistamisessa ja muodostuvan potentiaalien hyödyntämisessä.

Julkisella sektorilla digitalisaation hyödyntämiseen kannustavat monet tekijät kuten taloudelliset…

Lue lisää
Innovaatiotilannekuva

Alueiden iskukykyprofiilit 2017

Suomen maakunnista tehty profiilivertailu kertoo, että Pirkanmaa on edelleen teknologia-Suomen veturi, joka vastaa osaamis- ja resurssipohjaltaan pääkaupunkiseutua. Pirkanmaan profiilin kehitystä tarkasteltaessa on havaittavissa vähittäisiä muutoksia, mutta kokonaisuudessaan pirkanmaalainen alueprofiili on pysynyt aiempien katsausten kanssa linjassa.

Alueprofiilivertailussa Suomea tarkastellaan kolmijakoisesti pääkaupunkiseudun alueena, korkean osaamisen ja teknologian Suomena sekä luonnovara-Suomena. Pirkanmaa sijoittuu…

Lue lisää

Kasvuyritysten määrä kääntyi jälleen nousuun edellisellä kasvukaudella tapahtuneen romahduksen jälkeen. Pirkanmaan osuus koko maan kasvuyrityksistä pysyi kuitenkin edelleen vajaassa yhdeksässä prosentissa. (2011-2014: 8,7 %; 2012-2015: 8,8 %)

Kasvuyritysten määrä on lisääntynyt Tampereen sekä Luoteis-Pirkanmaan seutukunnilla, kun muilla maakunnan alueilla kasvuyritysten määrä on pysynyt edellisen kasvukauden lukemien tuntumassa. Suurin osa kasvuyrityksistä…

Lue lisää

Laveimmillaan startup-yrityksellä tarkoitetaan nuorta kasvuhakuista yritystä, mutta vain pieni osa uusista yrityksistä on startupeja. Kuitenkin niiden taloudellinen merkitys on kasvanut ja niillä on keskeinen rooli uusien ideoiden muuttamisessa liiketoiminnaksi ja työpaikkojen synnyttämisessä sekä toimialarakenteiden uudistumisessa. Tietoa startupeista on ollut toistaiseksi vaikeasti saatavilla eikä niiden seuraamiseksi ole tällä hetkellä olemassa selkeää…

Lue lisää

Ladataan…