Näkemyksiä alustatoiminnan kehittymisestä kerättiin syksystä 2016 alkukesään 2017 osana 6AIKA Avoimet innovaatioalustat- hanketta. Celkee Insight työkalulla toteutetussa Alustatoiminnan yhteiskehittämiskanavassa oli vastaajia Tampereelta sekä muista 6Aika-kaupungeista. Kanavaan vastanneiden käyttäjien määrä kasvoi lopulta noin 80 kehittäjään, jotka vastasivat kanavassa esitettyihin kysymyksiin fasilitaattorin, strategisen kehittämistason edustajan tai pilottiprojektin edustajan roolissa.
Strategisen kehittämistason edustajien vastausten perusteella alustatoiminnan tavoitteet näyttävät kirkastuneen vuoden aikana, mutta toisaalta selvennettävää on vielä muun muassa sen suhteen, miten alustatoiminta ja sen edellytysten kehittäminen kytkeytyy osaksi eri organisaatioiden strategisia tavoitteita ja onko organisaatioiden sisällä riitävän yhteneväinen ymmärrys alustakehittämisen tavoitteista ja niiden hyödyntämisestä osana innovaatio- ja yrityspalveluiden kokonaisuutta.
Alustojen hyötyjen nähdään strategisella tasolla liittyvän vahvasti toimintamallien ja –rakenteiden uudistumiseen, mutta konkreettisemmat tavoitteet edesauttaisivat alustojen roolituksen sekä niihin kohdistuvien odotusten hahmottamista aiempaa selvemmin. Kanavassa käydyn keskustelun perusteella tarkennusta vaatii myös julkisen sektorin toimijoiden rooli alustapalveluiden ja alustamaisten toimijoiden synnyttämisessä ja tukemisessa. Alustatoiminnan jatkuvuuden tukemiseksi erilaisten rahoitusmallien hahmottaminen sekä omistajuuteen liittyvien kysymysten ratkaiseminen heti alustatoimintaa käynnistettäessä on keskeistä riippumatta siitä, minkälaisella rahoitusmallilla toiminta käynnistetään.
Jo pidempään toimineet fasilitaattorit ovat tunnistaneet selkeämminen palveluista saatavat hyödyt sekä alustamaisen toimintamallin verrattuna strategisent ason ja pilottiprojektien edustajiin. Käsitys alustojen tarkoituksesta ja arvolupauksesta on kirkas alustojen operatiivisesta toiminnasta vastaavien fasilitaattoreiden keskuudessa. Vaikka yhteiskehittämisprosessi mielletään selvästi alustojen keskeiseksi arvonluontimekanismiksi, painotetaan vahvasti myös alustayhteisön jäsenten vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa. Alustojen yhteisöllisyys nousee monilla alustoilla keskeiseksi tekijäksi. Tällä hetkellä alustatoimijoiden joukko kattaakin vahvemmin co-working tilojen kuin selkeästi määriteltyjen, innovaatioprosessin eri vaiheisiin kohdistuvien palvelujen tarjonnan.
Vaikka alustat tekevät jo nyt paljon yhteistyötä keskenään, on se tyypillisimmillään hyvin tapauskohtaista ja useimmiten jonkin yksittäisen tilanteen ratkaisemiseen tähtäävää. Yhteistyön taustalla saattaa olla esimerkiksi jonkin temaattisen kokonaisuuden edistäminen tai toimintamallien oppiminen. Alustatoimijat kuitenkin tuntevat hyvin toisiaan ja säännöllinen yhteistyö näyttää lisääntyneen, ainakin alueiden sisällä. Alustat alkavat hahmottaan omaa rooliansa innovaatioekosysteemin osana, mikä luo edellytyksiä tiivistyvälle yhteistyölle myös jatkossa. Alustamaisten toimijoiden lisääntyminen sekä alustojen toiminnan vakiintuminen kasvattaa myös alustakäyttäjien määrää. Innovaatioekosysteemin kehittyminen eri innovaatiovaiheet kattavana palvelukokonaisuutena on yksi alustatoiminnan kehittämisen seuraava askel alueellisen kokonaiskuvan näkökulmasta.
