Korkeakoulujen kotimaisissa rahoitusvirroissa on viime vuosien aikana tapahtunut merkillepantavia muutoksia. Perusrahoituksen taso on laskenut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2016 perusrahoituksen taso jäi jopa vuoden 2011 tasoa alhaisemmaksi. Edelliseen vuoteen verrattuna perusrahoitus laski 4,1 prosenttia. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistus on alkanut valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuonna 2017.
Vaikka rahoitusvirroissa on ollut heikentymisen merkkejä, on ulkopuolisen tutkimusrahoituksen taso yliopistoissa pysynyt melko vakaana viimeisten kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi Tekesin korkeakouluille myöntämä rahoitus on laskenut rajusti rahoituslinjauksiin tehtyjen muutosten seurauksena, mutta Suomen Akatemian rahoitushauissa pirkanmaalaiset yliopistot ovat menestyneet selvästi aiempaa paremmin kahtena viime vuonna. Tämä antaa viitteitä siitä, että rahoituskanavien muutoksiin on pystytty reagoimaan onnistuneesti.
Vuonna 2016 korkeakoulut saivat myös edellistä vuotta enemmän EU- ja muuta vastaavaa kv-rahoitusta (+25,3 %). Toisaalta vuosi 2015 oli EU-rahoituksen osalta hiljainen ohjelmakausien vaihtumisen johdosta, mikä selittää osaltaan aiempaa laskua EU-rahoituksen osalta. Kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen korostuu tulevaisuudessa entisestään, mikäli kotimaisten rahoitusvirtojen heikentyminen jatkuu. Korkeakoulujen rahoituksen on ennakoitu jatkossa olevan aiempaa vahvemmin usean eri rahoituslähteen varassa ja korkeakoulujen oma kyvykkyys ja mahdollisuudet eri lähteistä kanavoituvan rahoituksen keräämiseksi korostuvat.
Pirkanmaalaiset menestyvät EU:n rahoitushauissa - strategisuutta varaa lisätä
Pirkanmaa kuuluu ehdottomasti kärkijoukkoihin tarkasteltaessa Suomeen myönnetyn EU:n Horisontti 2020 -rahoituksen määrää. Pirkanmaalaiset toimijat saavat Suomessa toiseksi eniten Horisontti 2020 -rahoitusta. Etenkin korkeakoulut ovat menestyneet rahoitushauissa erinomaisesti. Niiden osuus Pirkanmaan saamasta rahoituksesta on lähes kaksi kolmasosaa ja ne ovat myös aktiivisia osallistumaan hankkeisiin. Hyväksytyt hankkeet vastaavat teemoiltaan hyvin Pirkanmaan vahvaa teollisuus- ja TKI-profiilia. Meidän kannattaisi kuitenkin panostaa entistä enemmän laadukkaaseen ja strategiseen hankevalmisteluun. Lue EU-toimiston vieraskynäily kokonaisuudessaan.
Vaikka kotimaista julkista rahoitusta on saatu edellisvuosia vähemmän, onnistuttiin vuonna 2016 keräämään aiempaa enemmän kotimaista, yksityistä rahoitusta (+15,5%). Ulkomaisen yksityisen rahoituksen taso sen sijaan laski (-7,4 %).
Yrityksiä korkeakouluissa syntyi aiemman vuoden tapaan. Havaintoyksiköiden määrä on kuitenkin edelleen pieni. Korkeakouluista valmistuneiden yrittäjyys on niin ikään säilynyt edellisvuosien tasolla. Vuonna 2015 korkeakoulututkinnon edeltävänä vuonna suorittaneista ammatinharjoittajista 2,4 prosenttia toimi yrittäjänä.
Korkeakouluilla on ollut keskeinen merkitys kansainvälisten osaajien houkuttelussa alueelle. Ulkomaisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden määrä kuitenkin jatkoi laskuaan vuonna 2015 (-7,5 %). Ulkomaisten tutkijoiden määrä sen sijaan nousi vuoden 2016 aikana.
