OECD:n tänä vuonna tekemän arvioinnin mukaan suomalainen innovaatiopolitiikka on tienhaarassa. Suomen julkiset TKI-investoinnit ovat olleet vuosia laskusuunnassa ja samaan aikaan teollisuuden pitkä matalasuhdanne ja rakennemuutos ovat johtaneet yksityisten investointienkin leikkaantumiseen.
Samaan aikaan tutkimus on osoittanut, että 70 prosenttia suomalaisten elintason nousua selittävästä tuottavuuden kasvusta johtuu innovaatioista. Globaalin kilpailun syventyessä ja kiristyessä entisestään meillä ei ole varaa innovaatioiden laiminlyömiseen ja aleneviin investointeihin, kun haluamme edelleen turvata aineellisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan vakauden. OECD:n mukaan Suomi tarvitsee uuden TKI-vision ja sen määrätietoisen ja hyvin johdetun toimeenpanon.
Pirkanmaalle OECD:n tekemä analyysi ei tullut yllätyksenä. Monet analyysin havainnoista on tunnistettu maakunnan yhteisessä tilannekuvatyössä jo viime vuosien aikana ja niihin on haettu ratkaisuja kansalliseen yleiskuvaan nähden etukenossa.
Innovaatiotoiminnan mittakaavan ja rahoitusrakenteen muutos on tuntunut Pirkanmaalla voimakkaana. Tutkimuslaitosten saama Tekes-rahoitus on romahtanut ja Nokia-klusteri on purkautunut uusiksi, mittakaavaltaan pienemmiksi liiketoiminnoiksi. Vastatoimena muutokseen korkeakoulut ovat terävöittäneet profiilejaan, suuntautuneet Suomen Akatemian ja EU:n suuntaan ja parantaneet menestystään näiden rahoitushauissa. Erityisen positiivista on ollut VTT:n ja TTY:n menestys EU-rahoituksessa ja Tampereen yliopiston onnistuminen Suomen Akatemian kireässä kilpailussa.
Nokia-klusterista vapautuneesta osaamisesta on jalostunut suuri määrä uusia yrityksiä, joista on tullut elinvoimainen siemen tamperelaiselle startupien ekosysteemille. Tulevina vuosina startup-ekosysteemin kehittämiseen saadaan vielä lisää pitkäjänteisyyttä, kun Tampereen kaupungin, uuden maakunnan ja korkeakoulujen muodostama start up – allianssi ottaa yhteisvastuun julkisen sektorin panostuksista alueella.
OECD kehottaa Suomea tehostamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjausta ja vaikuttavuutta sekä tiivistämään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Tampereen uuden korkeakouluyhteisön synnyttäminen on valtakunnan merkittävin vaikuttavuutta parantava rakenteellinen uudistus. Sen tulee saada tarvitsemansa tuki ja rahoitus myös valtiolta. Uuden yliopiston luomisen ytimessä on myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen nostaminen uudelle tasolle. Tälle on hyvät mahdollisuudet korkeakoulujen vahvojen perinteiden pohjalta, kampusalueiden kunnianhimoisen kehittämisen ja avoimien innovaatioalustojen seuraavan kehitysvaiheen yhteydessä.
OECD suosittaa myös uusien, yksityisen ja julkisen sektorin strategisten kumppanuuksien kehittämistä. Pirkanmaalla on jo vuosia toteutettu ja johdettu valtakunnan kiinnostavimpiin kuuluvia kumppanuuksia, mm. strategisissa Dimecc –hankkeissa, allianssi-mallisissa rakennushankkeissa, opiskelijoiden ja yritysten yhteisissä Demola-projekteissa ja kuntien innovatiivisissa hankinnoissa. Kumppanuustoiminnan johtaminen ja fasilitointi on muodostunut yhdeksi Pirkanmaan innovaatiotyötä profiloivaksi kyvykkyydeksi ja luotuja toimintamalleja uusiokäytetään eri teemoissa. Esimerkiksi kiertotalouden kehittämisessä kumppanuustoiminta on jo nyt tuonut nopeita tuloksia ECO3-alueen noustessa kansalliseksi kärkihankkeeksi.
Tienhaaraan tultaessa pitää tehdä oikeita valintoja. Pirkanmaalla tehdyt valinnat ovat olleet moderneja ja myöhemmin saatujen suositusten mukaisia. Suomen uuden innovaatiovision luomiseen ja toimeenpanoon on meillä erittäin hyvät edellytykset.
Petri Räsänen, Innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja, Pirkanmaan liitto
Tilannekuva 2017 liikennevaloin
