Pirkanmaalle sijoittuvat yritykset pitävät merkittävänä etuna muihin maakuntiin verrattuna etenkin sitä, että Tampereen seutu on kasvukeskus (yritysjohtajista yli 40 %:n mukaan) ja Pirkanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Alueiden kilpailukyky 2016 –selvityksen mukaan kaikissa suurissa kaupungeissa toimivat yritykset pitävät erittäin merkittävänä sitä, että alue on kasvukeskus. Pirkanmaa korostuu vertailussa kaikkein eniten Suomessa, yritysjohtajista 73 prosentin mielestä.
Vetovoimatekijänä koulutus
Pirkanmaata arvostetaan erityisesti täällä sijaitsevien korkeakoulujen vuoksi, sillä yrityksille yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen sijainti on aito vetovoimatekijä. Korkeakoulujen sijainti alueella kilpailukykytekijänä laski valtakunnallisissa tuloksissa kaikilla muilla alueilla paitsi Pirkanmaalla tänä vuonna verrattuna aiempien seitsemän vastaavan selvityksen tuloksiin.
Yliopiston sijainti vaikuttaa erityisesti palvelualan, kasvuhakuisten ja henkilöstömäärältään suurten yritysten sijoittumiseen. Puolet Pirkanmaalla toimivista yrityksistä pitää yliopistojen tai korkeakoulujen sijaintia merkittävänä yritysten toimintaedellytysten kannalta. Ammatillisten oppilaitosten sijainti puolestaan on alueella erityisen tärkeää teollisuuden ja rakennusalan yrityksille sekä henkilömäärältään keskisuurille ja suurille yrityksille.
Kehityskohteiksi liikenne ja työvoiman liikkuvuus
Pirkanmaalla kehittämiskohteiksi nousivat liikenneyhteydet ja saavutettavuus (27 %). Lentoliikenneyhteyksien kehittämistä pitävät tärkeänä teollisuus- ja palvelualoilla toimivat yritykset sekä yritykset, joilla on ulkomaantoimintoja. Neljä kymmenestä Tampereen kauppakamarialueen yrityksistä valitsi lentoliikenteen kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon.
Yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia: 77 prosenttia pitää liikenneväylien kuntoa kiireellisenä kehityskohteena. Yritysjohtajat pitävät ehdottoman tärkeinä, että yritysten kustannustaakka ei kasva ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa minimoidaan.
Liikenteen lisäksi kehityskohteita ovat 2016 esimerkiksi digitalisaatio, koulutus, tietoliikenneyhteydet ja sääntely sekä työvoima. Työvoiman tarjonta ja liikenneyhteyksien kehittäminen ovat yritysten mielestä tärkeimpiä keinoja, joilla aluekehitystä voidaan edistää. Kuusi kymmenestä valitsee myös yrityksen sijaintipaikan näiden tekijöiden perusteella. Koko maassa kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Kymenlaaksossa osuus on suurin, 44 prosenttia. Toimialoista haasteet ovat suurimmat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kaupan alalla joka viidennellä, teollisuudessa neljäsosalla ja palvelualalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen ovat rakennusalan yritykset.
Koko maan kattava Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys perustuu 1 122 Suomessa toimivan yrityksen vastauksiin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Keskuskauppakamarin toimeksiannosta. Selvityksen vastaajista suurin osa (71 %) on kauppakamariryhmän jäsenyritysten toimitusjohtajia.
