Digitaalinen kehitys vaatii tuekseen toimivan digitaalisen ympäristön, joka paitsi ruokkii uudenlaisia ideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia niin myös houkuttelee investointeja. Digitaalisen infrastruktuurin, kuten entistä nopeampien ja varmempien yhteyksien sekä palveluväylien kehittäminen ja rakentaminen ovat keskeisessä asemassa digitalisaation synnyttämän kehityksen mahdollistamisessa ja muodostuvan potentiaalien hyödyntämisessä.
Julkisella sektorilla digitalisaation hyödyntämiseen kannustavat monet tekijät kuten taloudelliset paineet, rakenteelliset uudistukset, palveluiden saavutettavuuden kehittäminen sekä palveluntuottajien moninaistuminen. 2010-luvun edetessä yhä useampi on ottanut internetpalvelut käyttöönsä viranomaisten ja julkisen sektorin kanssa asiointiin. Länsi-Suomen alueella vuonna 2011 internetin välityksellä asioi 65 prosenttia väestöstä, vuonna 2016 sähköistä viranomaisasiointia hyödynsi jo 80 prosenttia väestöstä. Tämä kertoo yhtäältä siitä, että julkinen sektori on digitalisoinut omia palveluitaan, mutta toisaalta myös siitä, että kansalaiset ovat löytäneet niiden käyttäjiksi.
Tampere – Innovaatioita ja smartteja palveluita
Tampereella ollaan innolla rakentamassa uuden ajan älykästä palvelukaupunkia. Älykäs kaupunki edistää yritystensä kilpailukykyä ja tukee asukkaidensa elämän sujuvuutta ja hyvää arkea. Tampere on nyt tilanteessa, jossa älykkään kaupungin rakentumiselle on erinomaiset edellytykset. Uudet kehityskohteet kuten ratikka, kansi ja areena sekä Hiedanrannan kaupunginosa toimivat uusien innovaatioiden kehitysalustoina. Smart Tampere -ohjelma avaa yrityksille kokeilumahdollisuuksia ja erilaisia yhteiskehittämisen tapoja. Ohjelman kansainvälisten verkostojen kautta seudun yrityksille avautuvat globaalit smart city -markkinat. Lue Tuija Telenin vieraskynäily kokonaisuudessaan
Nopeat ja laadukkaat verkkoyhteydet ovat keskeisiä tekijöitä muun muassa toimivan ja kehittyvän palvelurakenteen kannalta, kun yhä useammat toiminnot ja palvelut vaativat sujuvaa kaksisuuntaista verkkoyhteyttä. Verkkoyhteyksien kehittymisestä ja niiden saatavuudesta saadaan jatkuvasti aiempaa tarkempaa tietoa. Tiedonkeruun tarkentuminen kuitenkin vaikeuttaa tietojen ajallista ja systemaattista vertailua.
Viestintäviraston raportoimien tietojen perusteella 65 prosentilla pirkanmaalaisista kotitalouksista oli mahdollista hankkia vähintään 30-megainen kiinteä laajakaista vuonna 2016. 100-megaisen laajakaistan tarjonta tavoitti puolet kotitalouksista. Pirkanmaalaisten kuntien välillä on vielä merkittäviä eroja. Kiinteän 100 megaisen verkon saatavuus on parhainta Tampereella, alhaisemmaksi saatavuus jää maakunnan pienimmissä kunnissa. Koko maan tasolla saavutettavuus nousee parhaimmaksi Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla.
Digitalisaatiovetoisen rakennemuutoksen myötä mm. teollisuuden ja ICT-valmistuksen suhteellinen merkitys taloudessa on vähentynyt ja erilaisten tietointensiivisten palveluiden merkitys on puolestaan kasvanut. Esimerkiksi palveluviennistä suurin osa muodostuu ICT-palvelujen viennistä. Digitalisaatiolla on kuitenkin keskeinen merkitys myös perinteisempien alojen uudistumisen sekä kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta. Digitaalisten palvelujen (TOL 61-63) tilanne kohentui vuonna 2015 edeltävään vuoteen verrattuna. Kasvua tapahtui niin toimipaikkojen (+5,4), liikevaihdon (+7,3 %) kuin henkilöstönkin (+7,2 %) määrässä. Alan liikevaihto nousi ennätyskorkealle. Alan yritykset ovat niin ikään vahvasti edustettuina sekä kasvuyritysten että startupien joukossa. Näin digitalisaation vaikutukset ulottuvat myös yrityskentän uudistumiseen lisäten esimerkiksi nuorten yrittäjien määrää.
Digitaalisten palveluiden osuus Pirkanmaalle myönnetystä Tekes-rahoituksesta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Tekes-rahoitusta digipalveluille myönnettiin vuonna 2016 yhteensä 14,3 miljoonaa euroa. Tämä on 28,4 prosenttia kaikesta Pirkanmaalle myönnetystä Tekes-rahoituksesta ja kattaa 14 prosenttia kaikesta Tekesin digipalveluille myöntämästä rahoituksesta. Tämä on merkittävästi enemmän kuin vielä vuonna 2015, jolloin Pirkanmaan osuus jäi 10 prosenttiin. Digitaalisuus elinkeinojen uudistajana on yksi Tekesin strategisista painotuksista ja näkyy myös strategiaa edistävien ohjelmien sisällöissä (mm. 5G, IoT) ja sitä kautta jaettavan rahoituksen kohdentamisessa.
Pirkanmaalla osaamispohja ja kyvykkyydet digitalisaation hyödyntämiseen ovat korkealla, mutta esimerkiksi paljon esillä ollut puute digiosaajista haastaa organisaatioiden kykyä vastata digitalisaation vaatimuksiin. Kun digiosaajien tarvetta tarkastellaan digipalveluiden avoimien työpaikkojen määrän kautta huomataan, että avointen paikkojen määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvun kuluessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että iso osa alan rekrytoinneista tapahtuu myös suorarekrytointien ja headhuntauksen kautta. Digiosaajien tarve on kasvussa myös muilla toimialoilla ja merkittävä osa alan kysynnästä saattaakin siis jäädä näiden tilastointien ulkopuolelle.
