Alustatoimijoiden määrä kasvaa ja monipuolistuu Pirkanmaalla edelleen, kun alueelle on perustettu uusia alustamaisen toiminnan mahdollistavia toimintaympäristöjä. Esimerkiksi alueen kiihdyttämötoimintaan saatiin täydennystä Mediapoliksen Macceleratorin myötä. Niin ikään uusi tulokas Crazy Town tarjoaa puolestaan yrityksille yhteisöllistä työtilaa palveluineen. Viimeisen vuoden aikana on syntynyt myös startup-vaiheen yritysten yhteisöjä kuten Tampere Startup Hub sekä alueen startup- ja kasvuyritysekosysteemiä yhteen kokoava Tribe Tampere. Samalla pidempään toimineet ympäristöt kehittyvät ja uudistuvat. Alustamaisen toiminnan periaatteet ovat tunnistettu myös osana organisaatioiden perustoimintaa ja -palveluita. Nämä kehityskulut ovat askeleita kohti vahvempaa kokonaisuutta. Alustat mahdollistavat uudenlaisten innovaatiokumppanuuksien ja – yhteyksien kehittymistä esimerkiksi julkisten ja yksityisten toimijoiden välille ja tarjoavat rajapintoja erilaisten toimintaympäristöiden välille. Alustat toimivatkin parhaimmillaan eräänlaisina innovaatioekosysteemin hermoliitoksina.
Maailmalla meidät tunnetaan avoimista innovaatioympäristöistä.
Näytöt ovat vahvoja etenkin yliopistojen, julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten yhteistyöstä uusien toimintatapojen luomiseksi sekä uusien tuotteiden kehittämiseksi. Demolassa aitoja ongelmia ratkaisemaan kootaan mahdollisimman monipuolinen joukko, jonka jäsenet täydentävät toistensa osaamista. Opiskelijoille Demola on osa opintoja, mutta siitä jää käteen opintopisteiden lisäksi arvokkaita verkostoja työelämään ja mahdollinen lisensointipalkkio. Demola on tärkeä, maailmalle levinnyt, tamperelainen innovaatio, josta kannattaa tehdä numero. Harri Melin, Tampereen yliopiston vararehtori
Oheinen Tableau-esitys luo katsauksen osaan pirkanmaalaisista alustatoimijoista ja niillä toimiviin yrityksiin. Vastaava tarkastelu tehtiin myös viime vuoden tilannekuvassa. Pirkanmaan elinkeinorakenteeseen verrattuna alustoilla on edelleen vähän yrityksiä muun muassa rakentamisen tai kaupan alalta, sen sijaan teollisuuden, ammatillisen toiminnan sekä informaation ja viestinnän alan yrityksiä on enemmän mukana alustojen toiminnassa. Yrityksistä suurin osa on iältään yli 5-vuotiaita. Yrityksiä on melko tasaisesti sekä Pirkanmaalta että muualta Suomesta. Pirkanmaan ulkopuolelta tulleista yrityksistä suurin osa on Uudeltamaalta.
Alustojen yritysrakennetta tarkasteltaessa huomataan, että alustaympäristöt näyttävät jakautuneen nuorille ja pienille yrityksille suunnattujen palveluiden tarjontaan keskittyneisiin toimijoihin sekä jo pidempään toimineiden, ns. vakiintuneiden, koolta keskisuurten tai suurten yritysten palveluun keskittyneisiin alustaympäristöihin. Kokonaisuutta tarkasteltaessa huomataan, että alustoilla toimivat yritykset edustavat melko tasaisesti eri kokoluokan yrityksiä.
Näkemyksiä alustatoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen liittyen kerättiin syksystä 2016 alkukesään 2017 osana 6AIKA Avoimet innovaatioalustat- hanketta. Alustatoiminnan yhteiskehittämiskanavan tavoitteena oli paitsi selvittää innovaatioalustatoiminnan onnistumisen edellytyksiä ja kerätä kokemuksia alustakehittämiseen liittyen, mutta myös avata vuoropuhelua eri toimijoiden välille. Lue lisää.
Alustakenttää kuvaavan, systemaattisen tiedon kerääminen on ollut haastavaa muun muassa toimijakentän heterogeenisyyden ja erilaisten tiedon tallennuskäytäntöjen takia. Innovaatiotoiminnan tilannekuvan tavoitteena on kuitenkin kerätä jatkossa entistä laajemmin alustatoimintaa kuvaavaa tietoa.
” Alustaekosysteemin kokonaiskuvan hahmottamista tukevan tiedon kokoaminen innovaatioalustoilta on ollut haastavaa, sillä tietomallit ja tiedonkeruun menetelmät vaihtelevat suuresti eri alustojen välillä. Tieto alustojen toiminnasta ja osana niiden toimintaa syntyneistä innovaatioista on kuitenkin keskeistä, jotta alueen innovaatiopoliittinen päätöksenteko sekä toimintojen strateginen kehittämistyö pohjautuisi mahdollisimman ajantasaiseen ja paikkansa pitävään tietoon. Käynnissä olevassa, AIKO-rahoitteisessa InnoDigi –hankkeessa testataan nyt, millaisella tietomallilla ja käyttöliittymällä alustojen tuottamaa tietoa voitaisiin kerätä ja yhdistää tietojohtamisen tueksi.” Taina Ketola, InnoDigi projektin kehittämispäällikkö
