Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot jatkoivat laskuaan Pirkanmaalla viidettä vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämismenot jäivät 0,771 miljardiin (-7,3 %). Tutkimus- ja kehittämismenot laskivat myös koko maassa pudotuksen ollessa seitsemän prosentin tuntumassa. Vaikka tki-toiminnan mittakaavamuutos näyttää jatkuvan, ovat maakunnassa tehtävät panostukset edelleen merkittäviä. Vuonna 2014 tutkimus- ja kehittämismenot olivat 4,8 prosenttia BKT:hen suhteutettuna.
Julkisen ja korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat, mutta yritysten menot supistuivat reilulla 10 prosentilla. Pirkanmaan tutkimus &kehittämis-intensiteetti* on kuitenkin edelleen maan kärkiluokkaa ja selvästi koko maan tasoa korkeampi.
Toimialoittaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksista ei ole saatavilla maakuntatasoista tietoa, mutta koko maata tarkasteltaessa yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointien taso henkilöstötyövuosissa mitattuna näyttää itse asiassa jopa nousseen, mikäli tarkastelusta jätetään pois Nokia-painotteinen elektroniikkateollisuus (ks. Talouselämä). Nokian ympärille rakentuneen klusterin panostukset tki-toimintaan Pirkanmaalla ovat olleet merkittäviä ja klusterin vähentyneet t&k-investoinnit ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Pirkanmaan alueen t&k-menojen kehitykseen.
Tekesin kokonaisbudjetti on pudonnut tasaisesti vuodesta 2010, mikä näkyy myös maakuntiin kanavoituvan rahoituksen supistumisena. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan osuus Tekesin myöntämästä rahoituksesta vuonna 2016 oli noin 12 prosenttia. Tekesin muuttuneet rahoituslinjaukset näkyvät tilannekuvassa nyt selvästi tutkimusorganisaatioille myönnetyn rahoituksen merkittävänä laskuna (-43,7 %) ja toisaalta yrityksille myönnetyn rahoituksen nousuna (+26,4 %). Kunta- ja kuntayhtymille myönnetyn rahoituksen määrä on niin ikään supistunut huomattavasti, mihin vaikuttaa muun muassa vuonna 2015 Tekesin rahoitettavaksi siirtyneen INKA-ohjelman päättymistä vuonna 2017. Vaikka Pirkanmaan osuus Tekesin myöntämästä tki-rahoituksesta on laskenut viime vuosien aikana, on Pirkanmaan osuus yrityksille myönnetystä rahoituksesta pysynyt melko vakaalla tasolla.
Pirkanmaalaiset yritykset hakivat aiempia vuosia innokkaammin rahoitusta Tekesistä, mutta rahoitushakemusten kokonaisarvo on pysynyt viime vuoden tasolla: hankkeita on siis haettu enemmän, mutta ne ovat olleet arvoltaan pienempiä. Rahoitusta yrityksille myönnettiin yhteensä noin 38 miljoonaa euroa.
Innovaatiosetelillä vauhtia yritysten TKI-toimintaan
Innovaatioseteli-hankkeessa pilotoidaan konkreettisesti uudenlaista rahoitusinstrumenttia ja sähköistä asiointijärjestelmää yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Setelillä tuettavan palvelun on tarkoitus madaltaa kynnystä käyttää innovaatio- ja kasvupalveluita sekä aktivoida yritysten TKI-toimintoja. Palvelun tulee olla yritykselle merkittävä avaus tai askel uuteen. Kehitettäviä toimialoja ovat älykäs liikkuminen, IoT, hyvinvointi, uudistuva teollisuus sekä älykkään kaupunkikehittämisen muut ratkaisut. Lue Jukka Reunavuoren vieraskynäily kokonaisuudessaan
Kasvuyrityksille myönnetystä riskirahoituksesta saadaan tietoa pääomasijoittajien toimittamiin tietoihin perustuen. Vuonna 2016 pirkanmaalaisille yrityksille kanavoitui venture-sijoituksia 8,4 miljoonan euron edestä. Summa jakaantui 11 yrityksen kesken. Riskirahoitukselle luonteenomaista ovat suuret vaihtelut eri vuosien välillä rahoituksen määrässä.
Korkeakoulut ovat onnistuneet keräämään rahoitusta aiempaa vuotta enemmän yksityisistä lähteistä (+13,4 %) sekä kansainvälisistä lähteistä, kuten EU-rahoitusta (+ 25,3 %). Yksityisen rahoituksen määrän nousu selittyy kotimaisen, yksityisen rahoituksen kasvulla. Korkeakoulut näyttävätkin paikanneen onnistuneesti esimerkiksi Tekes-linjausten synnyttämää poistumaa rahoitusvirrassaan.
*t&k-intensiteetti: yritysten t&k-menot/ yritysten liikevaihto
