Pitkään kestäneen heikon taloustilanteen vaikutukset näkyvät edelleen Pirkanmaan iskukyvyssä. Tässä tilannekuvassa on havaittavissa kuitenkin pilkahduksia positiivisistakin kehityskuluista, kun talouden piristymisestä näkyy nyt merkkejä myös indikaattoreissa.
Osa iskukykyä kuvaavista indikaattoreista on viimeisten tarkasteluvuosien aikana säilyttänyt suhteellisen stabiilin ja vakaan tason. Muun muassa investointiasteen, asiantuntijatyöllisten määrän sekä vienti-intensiivisyyden osalta muutos pysyi alle prosentissa suuntaan tai toiseen. Taloustilanteen parantuminen ennakoi kuitenkin esimerkiksi investointien piristymistä seuraavien vuosien aikana.
Yksi positiivisimmista tilannekuvan havainnoista on teollisuustuotannon jalostusarvon kasvu (+ 9,2 %). Jalostusarvo kasvoi etenkin elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, kulkuneuvojen valmistuksen sekä kemikaaliteollisuuden osalta. Myös tehtyihin työtunteihin suhteutetussa arvonlisäyksessä tapahtui maltillista nousua. Digitaalisten palvelujen liikevaihto nousi vuonna 2015 ennätyskorkealle (+7,3 %).
Teollisuuden vienti pysyi Pirkanmaalla edellisvuoden tuntumassa ollen noin 5,7 miljardia euroa vuonna 2016. Pirkanmaan vienti-intensiivisyys* on maan keskitason tuntumassa, ja se on laskenut hieman viimeisten viiden vuoden aikana. Vahva kysyntä kotimarkkinoilla sekä viime vuosien laskusuunta viennissä vaikuttavat myös vienti-intensiivisyyden kehityksen taustalla. Teollisuuden vienti-intensiivisyys on kuitenkin noussut, eli vienti vastaa yhä suuremmasta osasta teollisuudessa muodostuvasta liikevaihdosta.
Selkeä, positiivinen signaali tilannekuvassa on kasvuyritysten määrän nousu edellisen kasvukauden pudotuksen jälkeen. Kasvuyritysten määrä kasvoi 10,8 prosenttia, mutta huippukauden tasosta jäätiin vielä reilusti jälkeen. Kasvua on syntynyt erityisesti liike-elämäpalvelujen, teollisuuden, rakentamisen sekä informaation ja viestinnän aloilla.
Bio- ja kiertotalouden saralla on viimeisten vuosien aikana ollut hyvää virettä Pirkanmaalla. Maakunnasta löytyy monipuolista, toimialoja läpäisevää ja kiertotaloutta vahvistavaa yritystoimintaa sekä laaja-alaista tutkimusosaamista. Muun muassa ECO3-alueen bio-, vesi- ja kiertotalouden osaamiskeskittymä tarjoaa teemaan linkittyville yrityksille ainulaatuisen, teollisen mittakaavan liiketoiminta- sekä demonstraatio- ja pilottiympäristön. Lue lisää bio- ja kiertotalouden iskukyvystä.
Yrittäjien määrä laski toista vuotta peräkkäin (-2,0 %). Yrittäjien osuus työllisistä on kuitenkin pysynyt melko tasaisena 2010-luvun ajan päälle 10 prosentissa. Suhdanteet vaikuttavatkin sekä yrittäjien että työllisten määrään, ja heikko taloustilanne on laskenut sekä työllisten että yrittäjien määrää viime vuosina. Perinteisiä yrittäjyystoimialoja ovat maatalous, palvelutoiminta sekä rakentaminen, mutta yrittäjien määrä on lisääntynyt myös epäperinteisemmillä aloilla kuten informaatio- ja viestinnän alalla sekä teollisuudessa. Tilastojen valossa uusia yrityksiä perustetaan siis edelleen melko varovaisesti ja perinteisille toimialoille.
Suurin osa yrittäjistä on edelleen keski-ikäisiä. Vaikka nuorten yrittäjien osuus samanikäisistä työllisistä näyttää hieman kasvaneen 2010-luvun kuluessa, on nuorten yrittäjien lukumäärä kääntynyt laskuun viimeisimpien tarkasteluvuosien aikana. Nuorten yrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on niin ikään laskenut. Nuorten keskuudessa suhtaudutaan yleensä positiivisesti yrittäjyyteen, mutta yrittäjäksi ryhtymistä hidastavat muun muassa opiskelu ja toimeentulon epävarmuus sekä yrityksen perustamiseen liittyvät hallinnolliset ja juridiset tekijät. Vaikka esimerkiksi korkeakouluopintojen yhteydessä annetaan aiempaa enemmän yrittäjyysopetusta ja korkeakouluissa järjestetään yrittämiseen liittyviä valmennuksia ja tukipalveluita, ovat nuoret edelleen varovaisia perustamaan yrityksiä.
Suomen maakuntien ja alueiden iskukykyä on tarkasteltu erillisessä analyysissä. Tarkastelun valossa Pirkanmaa on edelleen yksi Suomen merkittävistä vienti- ja teollisuusalueista ja alueen tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat maan kärkiluokkaa. Vertailussa on kuitenkin havaittavissa, että Pirkanmaan toipuminen edellisestä talousshokista on ollut hitaampaa esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan mittakaavamuutos Pirkanmaalla on ollut merkittävästi rajumpi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Lue lisää alueiden iskukyvystä.
*Vienti-intensiivisyys; vienti/liikevaihto x 100
